Bookmark and Share

Urjalan museo

Urjalan kotiseutumuseo sijaitsee rauhallisella ja idyllisellä mäellä. Se kertoo hämäläisen talonpojan elämäntavasta 1800-luvun lopulla ja pienviljelijäkäsityöläisen elämästä 1940-luvulla. Museon kahdeksan rakennusta on siirretty paikoilleen Urjalan eri puolilta ja esineistö on saatu lahjoituksina. Museo avattiin yleisölle vuonna 1950.

Urjalan museoPäärakennus on 1700-luvun lopulla rakennetun maalaistalon päärakennus. Sen sisustus kuvaa 1800-luvun loppupuolen asumistapaa. Tuulimylly on peräisin 1800-luvun lopulta, ja se on täysin toimintakuntoinen. Alueen vanhin rakennus on 1600-luvulla rakennettu ruotusotamiehen varusteaitta. Pihan muissa aitoissa säilytettiin viljaa, ruokatarvikkeita ja vaatteita. Kaluaitassa on esillä monia 1800-luvun maa- ja kotitalouden työvälineitä.

Syytinkirakennusta asuttaa 1940-luvun keinutuolinikkari perheineen. Urjala-mallisten keinustoolien teko alkoi kunnassa jo 1860-luvulla, ja vuosisadan vaihteen molemmin puolin nikkarointi kehittyi laajaksi kotiteollisuudeksi. Tällöin nikkareita oli kymmeniä. He olivat usein vähävaraisia mökkiläisiä, jotka asuivat ja työskentelivät samassa huoneessa. Rakennuksen porstuakamarissa on pieni suutarin työhuone.

Urjalan museoAlueella on myös sota-aikaisen korsun jäljennös. Korsu on Syvärin rannoilla sijainneen jatkosota-aikaisen etulinjakorsun jäljennös. Silloin korsua asutti puolikiväärijoukkue eli vajaat parikymmentä miestä. Korsun ympäristössä risteilee venäläisten linnoittajien vuosina 1915-1917 kaivamia juoksuhautoja.

Museoalueen kesäkahvila tarjoaa kävijöille virkistystä. Vuosittain järjestettävien Pentinkulman päivien aikana museolla on järjestettyä ohjelmaa. Museo on myös osa Väinö Linnan reittiä, jonka varrella on useita mielenkiintoisia käyntikohteita Urjalassa. Museoalue on vaikeakulkuinen, eikä siksi sovellu liikuntaesteisille.

Museon 10 helmeä


Kuvat © Miia Hinnerichsen, Pirkanmaan maakuntamuseo 2011

Kommentit

  • Ohje sanoo:

    “Jätä kommentti” toimii kuin sähköinen vieraskirja. Voit kertoa kokemuksiasi museosta, kehua tai antaa kehittämisehdotuksia. Kommentin voit jättää joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Lähetettäessä kommentti tulee sivulle kaikkien Museokompassin käyttäjien luettavaksi. Asiattomat viestit poistetaan. Niistä voi ilmoittaa sivuston ylläpitäjälle sivun oikean alakulman “Lähetä palautetta” -lomakkeella tai sähköpostilla: anu.salmela(at)tampere.fi

  • peter berndtson sanoo:

    Hei,

    Mitä nimeä käytetään siitä raudasta/tangosta joka tukee uunilieden kupua yhdeltä kulmalta kuvassa nro 6 “Pakarin valtava uuni “

  • Tuomo sanoo:

    Hei Peter!

    Ainakin Pohjois-Karjalassa päin kyseistä esinettä kutsutaan nähtävästi liemuraudaksi. En tiedä, millä nimellä se kulkee esimerkiksi Pirkanmaan alueella, mutta ehkäpä joku asiantuntevampi osaa vielä auttaa. Esimerkki: http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Pielisen+museo/27%3a623?freetextSearch=uuni&itemIndex=35

  • essi sanoo:

    Hieno kokoonpano! Täytyykin tulla ensi kesänä katsastamaan. Tämä vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin Janakkalassa sijaitseva Laurinmäen torpparimuseo, sekin on “kasattu” eri alueilta Janakkalasta. Mutta tutulta kuulostaa tuulimyllyineen ja juoksuhautoineen! :)

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>