Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo toimii vanhan nahkatehtaan tiloissa Juupajoen Korkeakoskella. Museon kokoelmiin kuuluu toistatuhatta kenkäparia, valokuvia ja kenkien valmistuksessa käytettyjä koneita. Näytteillä on esimerkiksi upeita korkokenkiä, pula-aikana valmistettuja paperinarukenkiä ja presidentti Mauno Koiviston kengät. Korkeakosken tehdas aloitti toimintansa vuonna 1894 ja se oli Suomen ensimmäinen kenkätehdas. Nahkateollisuuden päätyttyä tehtaassa alettiin valmistaa puukorkoja ja lestejä.

Museossa on myös nahkavaatteiden ja seutukunnan yrittäjien tekemien tuotteiden myymälä, kahvio sekä taidegalleria, jossa on kesän mittaan vaihtuvia taidenäyttelyitä.

Museovierailun yhteydessä kannattaa tutustua myös Korkeakosken putoukseen ja Juupajoen rotkoon. Rotko on arvokas luontokohde myös kasvillisuutensa ja geologiansa vuoksi. Putouksessa on vuodesta 1897 toiminut tehtaan voimalaitos.

Kurun ulkomuseon keskeisin nähtävyys on 1750-luvulla Vänrikki Stoolin tupa, jossa on asunut vänrikki Karl Gustaf Polviander. Hän otti osaa 1807 Ruotsin käymään sotaan Napoleonin sotajoukkoja vastaan Saksassa, sekä 1808-1809 käytyyn Suomen sotaan. Nuori ylioppilas J.L. Runeberg vieraili usein vänrikki Polvianderin tuvassa. Hän kuuli siellä sotakertomuksia, joista hän sai aineistoa moniin runokokoelmiinsa, muun muassa teokseen “Vänrikki Stoolin tarinat”. Tuvassa on esillä useita vänrikki Polvianderin valmistamia ja hänelle kuuluneita esineitä, kuten itse tehty sänky ja morsiustuoli, jonka vänrikki lahjoitti kihlajaislahjana morsiamelleen. Polvianderin huoneessa on esillä vänrikin käytössä ollut hylkeennahalla päällystetty raudoitettu sota-arkku.

Vänrikin tuvan lisäksi ulkomuseon pihapiirissä on luhtiaitta ja kaksi pientä aittaa, joista toinen on tarinan mukaan rakennettu 1600-luvun lopussa, jolloin  se olisi maakunnan vanhimpia puurakennuksia. Aitat ovat alun perin sijainneet Itä-Aureessa, kirkonkylässä ja Kurun luutnantin puustellin pihamaalla. Aitoissa on esillä ruokatalouteen, kädentaitoihin ja entisajan elämänmenoon liittyvää esineistöä, kuten 1850-luvulta peräisin oleva viinapannu laitteineen sekä sahdin teossa ja valmistuksessa käytetyt sahtikuurna ja -tynnyri. Pihapiirissä on myös 1800-luvun alkupuolella rakennettu savusauna. Museoalueen vieressä sijaitsevassa lehtomaisessa metsikössä virtaa Hoppasjoki. Museolta lähtevän polun päässä on jalkamylly, joka on rakennettu varhain 1800-luvulla. Myllyyn on tehty perusteellinen korjaus vuonna 1921.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Ylöjärven kotiseutumuseo sijaitsee kauniissa mäntymetsikössä Hietastenmäellä, aivan vanhan Kuruntien tuntumassa. Museoalue perustettiin 1960-luvulla, jolloin Ylöjärvi-seura toi mäelle ensimmäisenä rakennuksena Tiuran tilan vanhan viljamakasiinin. Rakennuksia siirrettiin vuosien myötä lisää siten, että nyt niitä on yhdeksän.  Suurin osa rakennuksista on 1800-luvulta. Museoalueen päärakennus on Korpulan talo, jonka pihapiiriin kuuluvat lisäksi mäkitupa ja 1700-luvun lopulla valmistunut viehättävä luhtiaitta Pengonpohjan Intistä. Pihan perällä  on suutari Niinisalon entinen tupa ja pieni savusauna. Museoalueelle johtavan portin vieressä on Teivaalan kartanon vanha paja ja taaempana riihi.

Rakennuksissa esitellään entisajan elämäntapaa ja kädentaitoja, esillä on 1800-luvun työvälineitä ja käyttöesineitä. Päärakennuksessa on jokapäiväiseen elämään liittyvää esineistöä; pirtissä on kehrätty ja tehty talvisin puuesineitä, tuvassa keitetty kahvit ja puurot. Suutarilassa voi tutustua suutarin ja räätälin työstä kertovaan näyttelyyn. Pajassa on sepän käyttämiä työvälineitä ja ahjo, riihessä  maatalouteen ja viljan puintiin liittyvää esineistöä sekä erikoisuutena hevoskiertopuimuri.

Museoalueeseen voi tutustua rauhassa itsekseen tai kysyä opastusta. Lisäksi kesäisin  järjestetään toimintaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Vakiintuneita tapahtumia ovat mm. Vahannan nuorisoseuran kesäteatteri, Museon markkinat heinäkuun alkupuolella sekä elokuvien ulkoilmaesitykset elokuussa. Lapsille järjestetään “Vaarini vempain” -kierroksia, joissa tutustutaan jännittäviin vanhoihin esineisiin ja elämään sata vuotta sitten. Museolla pidetään myös kädentaitopajoja, joissa voi tehdä itse perinteisiä käsitöitä. Museokäynnin jälkeen tutustumiskohteeksi voi valita vaikkapa parin kilometrin päässä sijaitsevan komean, vuonna 1850 valmistuneen Ylöjärven kirkon. Kirkko toimii kesäisin Tiekirkkona.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Lelumuseo lelulaatikko sijaitsee Mäntän keskustassa, vanhalla rautatieasemalla. Museo on perustettu vuonna 1998 ja siellä on laaja kokoelma leluja, joiden kautta on helppo siirtyä lapsuuden mielenmaisemiin ja tutkailla lapsuuden olemusta läpi vuosikymmenten. Museossa on myös esillä kokoelma vanhoja Arabian astioita.

Lelulaatikko pyrkii herättämään ihmisissä muistoja ja se toimiikin läheisesti myös senioreiden kanssa. Kesätorstaisin siellä järjestetäänkin erityisiä teemapäiviä. Myös sukupolvien yhdistäminen on olennainen osa Lelulaatikon toimintaa: maanantaisin lelumuseossa vietetään lasten mummolapäiviä.

Museo sijaitsee aivan Mäntän keskustassa, joten  kävijöiden käytössä ovat kaikki keskustan palvelut. Samalla vierailulla voit tuttustua myös Mäntän upeisiin Serlachius museoihin, Gustafiin ja Göstaan.

]]> http://www.museokompassi.fi/mantta-vilppula/lelumuseo-lelulaatikko/feed/ 1 http://www.museokompassi.fi/parkano/parkanon-metsamuseo http://www.museokompassi.fi/parkano/parkanon-metsamuseo#comments Wed, 31 Aug 2011 07:31:01 +0000 miahinne 044 7865 512
taina.nevanpera(at)parkano.fi Rännärinmuseotie
39700 Parkano Avoinna kesäkaudella 2011
ke-pe 10-16
la-su 11-16 Aikuiset 2 €
Lapset 7-16v 1 €

Ryhmät:
Alle 20 hlö 25 €/ryhmä
Yli 20 hlö 35 €/ryhmä Sisältyy museokäyntiin true true true http://www.parkano.fi/palvelut/kulttuuri/parkanon-kaupungin-kulttuurikohteet/metsaemuseo.html http://www.museokompassi.fi/?p=2489 Lue loppuun →]]>

Metsämuseossa on esillä metsätöiden historiaa 1860-luvulta sahateollisuuden noususta 1960-luvun metsätöiden koneellistumiseen. Museon alueella on näyttelyhalli, metsäkämppä, sauna, hevostalli, tukkiponttoo sekä metsätyökoneita katoksessa. Museon rakennukset ilmentävät monipuolisesti metsätöiden eri vaiheita ja metsätyöläisten olosuhteita.

Vuonna 2007 museossa avattiin Suomen ensimmäinen pysyvä metsien suojelua käsittelevä näyttely Polkuja metsään. Näyttely käsittelee metsien merkitystä suomalaisille, metsäluonnon muutoksia sekä metsien suojelun historiaa ja nykytilannetta. Näyttelyssä esitellään myös metsänomistajien mahdollisuuksia  metsien suojeluun.

Museon läheisyydestä löytyvät myös luontopolku, uimaranta, laavuja ja nuotiopaikkoja. Vaellusreitti metsämuseolta Käenkoskikeskukselle tarjoaa noin seitsemän kilometrin retkireitin monipuolisessa maastossa Kaidatvedet-järven rannassa. Museoalue on metsäinen, mutta polut ovat leveitä ja kohtalaisen helppokulkuisia.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Museo toimii 1890 valmistuneessa viljamakasiinissa Parkanon kirkon välittömässä läheisyydessä. Rakennuksen jykevät seinät ovat punagraniittia. Lainajyvästötoiminnan päätyttyä siihen sijoitettiin 1958 yleisölle avautunut kotiseutumuseo. Makasiiniajasta museon sisäpuolella muistuttavat parkanolaisesta punahongasta salvotut, aiemmin viljalaareina toimineet seinähirret.

Museorakennus pitää sisällään mielenkiintoiset seitsemän pientä huonetta alakerrassa ja avoimen hallitilan yläkerrassa. Museo esittelee monipuolisesti parkanolaiseen elämänmenoon liittyvää esineistöä. Näytteillä on muun muassa maalaistalon arkeen kuuluvaa työvälineistöä, erikoisuuksina pettuleivän tekoa esittelevä osasto, kätilön ja naispuolisen suutarin täydellinen välineistö. Lisäksi esitellään pukeutumista esimerkkeinä naisten ja miesten asut 1800- ja 1900-luvun vaihteesta ja hääpuku Hiitin talosta. Yläkerrassa on Parkanon seurakunnan museolle lahjoittamia esineitä ja “sokerina pohjalla” taiteilija Germund Paaerin maalaama jäljennös taiteilija Akseli Gallen-Kallelan maalaamasta Sammon puolustus -teoksesta unohtamatta Parkanon Paroonin Gustaf Wreden osastoa.

Museokäynnin jälkeen voi ihailla museon tavoin punagraniitista muurattua kirkkomaan aitaa sekä komeata kellotapulia, myös 1800 valmistunut puurakenteinen Parkanon kirkko on vierailun arvoinen.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Museon esineistö koostuu pääasiassa sen omistajan keräämästä mittavasta kokoelmasta niin suomalaisia kuin eurooppalaisiakin lastenvaunuja aina 1800-luvulta  nykypäiviin asti. Täällä selviää millaisia olivat varhaisimmat vauraiden säätyläisperheiden lastenvaunut ja miten ne ovat aikojen kuluessa muuttuneet valmistuksen teollistuessa.

Kotimuseo sijaitsee maalaismaisemassa, Riitiälän kylänraitin varrella olevassa  punaiseksi maalatussa, kahdella keltaisella kuistilla varustetussa vanhassa hirsitalossa. Museokäynnin yhteydessä on mahdollisuus kuulla museon omistajan  asiantuntevaa opastustusta keräämästään kokoelmasta. Museo on avoinna sopimuksesta.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Aitonevan turvemuseo sijaitsee aidossa turvetuotantoympäristössä, joka on ollut käytössä  vuodesta 1942 alkaen. Tuotannon aloitti valtion omistama Suo Oy, 1960-luvullaomistajana oli lyhyen aikaa Imatran Voima Oy. Vuodesta 1969 asti tuotannosta on vastannut Valtion Polttoainekeskus eli Vapo Oy. Turvemuseo toimii tuotantoalueen entisessä ruokalarakennuksessa. Museossa on monipuolisesti esillä turpeen tuotantovaiheet, käyttö sekä turvealan historia ja kehitys. Myös soiden ympäristönhoitoon liittyviä seikkoja on museossa esillä. Museon ulkopuolelle metsämaastoon on sijoitettu kuutisenkymmentä turvetuotantoon liittyvää konetta, joista vanhimmat ovat 1940-luvulta.

Museon välittömässä läheisyydessä on myös ympäristöpolku, joka kulkee uudelleensoistuneiden ja metsittyneiden entisten turpeenottoalueiden läpi. Museon yhteydessä toimii myös Kihniön museorautatieyhdistyksen ylläpitämä kesäkahvio.

Museossa on jonkin verran ahtaita väliovia ja ulkoalueet ovat osittain vaikeakulkuisia, jolloin liikuntaesteisten pääsy kaikkien koneiden ääreen ja ympäristöpolulla liikkuminen saattaa olla haasteellista.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Valtakunnallinen Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi avasi ovensa Sastamalassa 1.7.2011. Pukstaavi tarjoaa tietoa ja elämyksiä kaikille kirjoista ja lukemisesta kiinnostuneille ikään katsomatta. Näyttelyt, opastukset, luennot, kurssit, työpajat, julkaisut ja monenkirjavat tapahtumat avaavat tuoreita näkökulmia kirjan historiaan ja nykypäivään.

Pukstaavin päänäyttelyssä kerrotaan suomalaisen kirjan tarina inkunaabelista e-kirjaan. Kirjaihmiset, kuten lukijat, kirjailijat, kirjastonhoitajat, painotyöntekijät ja kustantajat saavat äänensä kuuluville. Näyttelyssä selviää myös, miten kirja kytkeytyy koulun, kirkon, politiikan ja koko yhteiskunnan kehitykseen. Vaihtuvien näyttelyiden aiheina ovat ajankohtaiset kirjakulttuurin ilmiöt ja ihmiset.

Pukstaavin tilat ovat Sastamalan keskustassa, Marttilankadun varrella sijaitsevassa entisessä apteekkari Bäckmanin talossa. 1920-luvulla rakennettu, mansardikattoinen rakennus on peruskorjattu museon tarpeisiin sopivaksi vanhan talon henkeä kunnioittaen. Museon sisäänkäynti on kauniissa lasierkkerissä.

Näyttelykierroksen jälkeen voi virkistäytyä Pukstaavin kahvilassa, tutkia mitä museon kauppa tarjoaa sekä tutustua naapurissa sijaitsevaan kirjailija Mauri Kunnaksen luoman Herra Hakkaraisen taloon. Matkaa voi jatkaa muutaman kilometrin päässä, vaikuttavassa Rautaveden kulttuurimaisemassa sijaitsevaan Tyrvään vanhaan kirkkoon, joka on yksi merkittävimmistä keskiaikaisista kivikirkoistamme.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Museo sijaitsee Eräjärven komeassa, keltaiseksi maalatussa kirkossa. Eräjärven ensimmäinen saarnahuone oli rakennettu jo 1600-luvun lopulla. Nykyinen, järjestyksessä kolmas puukirkko vihttiin käyttöön kesällä 1821, rakentajana eräjärveläinen Matti Åkergren.  Kirkkorakennus on ajalleen tyypillisesti länsitornillinen, tasavartinen ristikirkko, jonka sisäkulmat on viistetty. Vuodesta 1974  kirkon tornissa on ollut näytteillä seurakunnan ja kiertokoulun vanhaa esineistöä. Lisäksi siellä on tietoa seudun maineikkaista kirkonrakentajista, joita olivat Åkergrenin lisäksi hänen enonsa Matti Åkerblom eli “Pärnän Matti” sekä Antti Piimänen.

Samalla käynnillä voi tutustua kirkkoa ympäröivään kauniiseen hautausmaahan. Hautamuistomerkkien lisäksi siellä voi nähdä Orivedellä sijaitsevan Purnun taidekeskuksen perustajan,  kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen Kirkonkukot veistoksen. Hautausmaan yhteydessä on myös 1864 rakennettu hirsinen viljamakasiini, johon on sijoitettu Eräjärven kivimuseo.  Museossa esitellään monipuolisesti mineraaleja sekä seudun kiviteollisuuuden historiaa.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Ruoveden kotiseutumuseo sijaitsee harjumaisemissa Ruoveden kunnan keskustassa. Museoalueella on 1600-1800-luvuille ajoittuvia hirsirakennuksia, joista ensimmäinen siirrettiin paikalle 1932.  Museo  pyrkii  antamaan kuvan keskikokoisen pohjoishämäläisen talonpoikaistalon elämänmenosta.  Ajatuksen museosta voidaan katsoa alkaneen 1920-luvulla, kun kunnanlääkäri Einar Palmén alkoi kerätä museorakennuksissa olevaa esineistöä. Ruoveden kotiseutumuseo on eräs maamme vanhimmista ulkomuseoista.

Museokäynnin jälkeen voi tutustua laivasataman ja Ritoniemen kulttuurimaisemassa sijaitsevaan Ruoveden hautausmaahan, jonka katseenvangitsijana on kuningatar Sofia Magdalenan mukaan vihitty 24-kulmainen ristikirkko. Lisäksi hautausmaalla on mm. seudun mittavasta kirkkovenekulttuurista muistuttava 15-hankainen kirkkovene, Pekkalan kartanon uusklassinen hautahuone ja pääportin pielessä kävijöitä tervehtivä puinen vaivaisukko, ruoveteläisittäin vaivaispoika.

Hautausmaakäynnin jälkeen voi virkistäytyä vaikkapa kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin mukaan nimetyn lähdelammen äärellä. Luonnonsuojelualueella sijaitsevalle lähteelle johtaa kävelytie laivarannasta. Lisäksi Ruovedellä on mahdollisuus ajaa museotiellä. Tämä talonpoikaisen tie- ja siltarakentamisen muistomerkki erkanee Kuru-Ruoveden maantieltä.

Mannerheim-kokoelma on kirjastonhoitaja Olavi Liukkosen omistama, Suomen Marsalkka Mannerheimin elämää, hänen sukuaan ja Mannerheim-ristin ritareita koskeva laaja dokumenttikokoelma. Näyttelytilassa esillä kirjoja, lehtiä, raportteja, videoita, ääninauhoja, mitaleita, kuvia, postimerkkejä ym. esineistöä. Kokoelman aikajänne on 200 vuotta. Kaikkiaan noin 12500 nimikettä käsittävässä kokoelmassa on dokumentteja 20 eri kielellä, 22 eri maasta. Se on suomen suurin yksityinen kokoelma ja oikea Mannerheim-tutkijan taivas. Kaikki kokoelman dokumentit on luetteloitu. Tietokantaan voit tutustua osoitteessa: http://mannerheim.paivola.fi/tietokanta.php

Samassa rakennuksessa Mannerheim-kokoelman kanssa on myös Valkeakosken-Sääksmäen Sotaveteraanien kokoama Maanpuolustuksen perinnehuone sekä Päivölän kansanopiston historiaan liittyvä Hilda Huntuvuori -huone. Lisäksi kävijöiden käytössä on kansanopiston kahvila-ravintola ja majoituspalvelut. Ruokasalissa tarjoillaan lounas klo 11.30; päiväkahvi klo 14; päivällinen klo 17. Yksittäiset ruokailijat ovat tervetulleita ilman ennakkovarausta; ryhmien ruokailusta ja majoituksesta tulee sopia etukäteen. Lisätietoja http://paivola.fi/

Samalla käynnillä voi tutustua muihinkin lähiseudun museoihin ja nähtävyyksiin, joita ovat mm. Visavuori, Sääksmäen kotiseutumuseo ja Voipaalan taidekeskus.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Sääksmäen kotiseutumuseo sijaitsee aivan Sääksmäen kirkon vieressä, noin 100 metriä kirkolta lounaaseen. Kotiseutumuseo sai alkunsa vuonna 1949, kun Sääksmäki-seura perustettiin Eino Jutikkalan toimesta. Seura sai lahjoituksena edustavan lähiseuduilta kootun esinekokoelman, jonka kodiksi siirrettiin tyhjilleen jäänyt talo Valkeakosken Saarioispuolelta. Museorakennus on 1700-luvun lopulla tai 1800-luvun alussa rakennettu perinteinen paritupatyyppinen asuinrakennus. Pitkänomaisen rakennuksen molemmissa päissä on tupa, joihin on kulku porstuasta rakennuksen keskeltä. Lisäksi talossa on pieni porstuan peräkamari. Talon eteläpäädyn tupa on mustuneista seinähirsitä päätellen saattanut olla alkujaan savupirtti.

Sääksmäen kotiseutumuseossa voi tutustua tyypilliseen pirkanmaalaiseen asumisen tapaan 1700-1800-luvuilla. Museon huoneet on sisustettu ajan taidokkaasti valmistetuilla puuesineillä ja tarvekaluilla. Samalla käynnillä voi tutustua muihinkin lähiseudun upeisiin nähtävyyksiin, kuten Rapolan linnavuoreen, Voipaalan kartanoon ja taidekeskukseen, komeaan Kelhin taloon ja Sääksmäen kirkkoon. Kaikki ovat kävelymatkan etäisyydellä toisistaan. Voipaalassa on myös kahvila, jossa voit virkistäytyä vaikkapa museokäynnin päätteeksi, ennen Rapolanharjulle kiipeämistä.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Luopioisten kotiseutumuseo sijaitsee Luopioisten kirkonkylässä, kirkon vieressä. Se on entinen pitäjänmakasiini, lainajyvästö, joka muutettiin museoksi Kukkia-Seuran toimesta 1950-luvulla. Museossa olevat esineet on kerätty Luopioisten kunnan alueelta ja ne ovat pääosin 1800-luvulta.

Kotiseutumuseossa näyttelytilat ovat kolmessa kerroksessa. Eteisessä on kulkuneuvoja ja kalastukseen liittyviä esineitä.  Ensimmäisessä  kerroksessa on makasiinin alkuperäistä esineistöä, kuten viljakappoja, -tiinuja ja –lapioita. Lisäksi esitellään sahdintekovälineitä ja pula-ajan esineistöä. Museossa on myös pienoismalli 1900-luvun Luopioisten kirkonkylästä. Toisessa kerroksessa on mm. kiertokoulu ja kodin sisustukseen liittyvää esineistöä. Vanhimmat kirjat ovat 1750-luvulta. Kolmannessa kerroksessa on kansanomaisia käyttöesineitä aihepiireittäin, joita ovat esim. valaistus, puusepän ja suutarin työkalut. Lisänä myös naisten ja miesten töiden esineistöä.

Kotiseutumuseosta 200 m päässä sijaitseva, kunnan omistama Mikkelinmäen ulkomuseo perustettiin 1950-luvun lopulla sekin Kukkia-Seuran toimesta. Museorakennukset on koottu eri puolilta Luopioisten entistä kuntaa. Ensimmäiset mäelle tuodut rakennukset ovat Hirvelän torppa ja ns. Piian aitta.  Muita alueella olevia rakennuksia ovat erilaiset aitat, savusauna ja tuulimylly, yhteensä rakennuksia on 12.  Mikkelinmäki on vanha pyhä paikka, mahdollisesti rautakaudelta. Siellä on uhrikivi ja luonnonlähde.

Museossa käydessä kannattaa tutustua myös muihin lähiseudun nähtävyyksiin, kuten Luopioisten 1813 rakennettuun kirkkoon ja kirkkomuseoon. Kahvilapalveluita ja paljon muuta tarjoaa monipuolinen Mikkolan navetta.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Haverin kaivos aloitti toimintansa rautakaivoksena ja ensimmäinen asiakirjamaininta on vuodelta 1735.  Viimeksi kaivostoimintaa harjoitti 1935 – 1960 Oy Vuoksenniska Ab päätuotteena kulta, lisäksi kupari ja hopea. Siltä ajalta on säilynyt tuotanto- ja asuinrakennuksia. Historiaa ja esineistöä esitellään kaivosmäellä sijaitsevassa museossa ja sen ympäristössä. Museotoiminnasta vastaa Viljakkalan Haveri ry.

Museolla ei ole kahvilaa, mutta kaivosalueella on kahvila/kioski Kultahaverin Vapaa-aika, jossa myös vapaa-ajan palveluja, ravintola Kultacasino vähän kauempana, vuokrattavia lomamökkejä sekä uimaranta.

Alueella järjestetään kultaan ja kiviin liittyviä tapahtumia sekä kesällä uistelukilpailut. Haverin kautta kulkee myös Pirkan Taival -vaellusreitti suuntana Hämeenkyrö ja Ikaalinen.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Lepokodin toiminta täysihoitolana ajoittuu vuosiin 1910-1986. Talo tuli tuolloin tunnetuksi kuuluisuuksien, erityisesti taiteilijoiden lomailu- ja työskentelypaikkana. Nykyisin entisöity Kangasalan Lepokoti esittelee runsasta ja omaperäistä esineistöään ja kiinnostavia tarinoitaan vierailijoille.

Lepokoti on paitsi opastettu matkailukohde myös juhla- ja kokoustila, jota voi vuokrata erilaisiin juhliin tai muihin tilaisuuksiin. Saunarakennuksessa on tilava sauna, takkahuone ja keittiö. Ruoka- ja kahvilapalveluita on saatavilla tilauksesta.

Tule tutustumaan lepokodin jäljittelemättömään historialliseen tunnelmaan!

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kunnan omistama esinemuseo on perustettu 1945 kirkon lähellä sijaitsevaan lainajyvämakasiiniin. Makasiini on rakennettu 1921 ja se on museoviraston suojelukohde. Museon kokoelmat muodostuvat pääasiassa kauppias Tarmo Markkulan keräämästä esineistöstä. Esineitä museossa on yli 2 500 kpl.

Museon koelmissa on mm.

• - murhaaja Matti Haapojan käsikalenteri
• - Kihniön kirkon I alttaritaulu ja kello
• - maanviljelys- ja kotitalous esineistöä
• - isovihanaikainen Kuivaston sänky, johon liittyy mielenkiintoinen tarina

Samalla käynnillä voi tutustua myös viereiseen 1917 rakennettuun Kihniön kirkkoon, jolla on sama opas ja samat aukioloajat kuin museolla. Museolla ei ole kahvilaa, mutta noin  200 metrin päässä on Taitotalo Puumila, jossa on mahdollisuus ruokailuun ja kahvilapalveluihin arkipäivinä. Puumilassa on myös taiteilija Germund Paaerin elämäntyönäyttely.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Tampere oli suomalaisen tekstiiliteollisuuden pääkaupunki, jossa toimi parhaimmillaan kymmeniä puuvilla-, pellava-, villa- ja trikootehtaita. Tekstiiliteollisuusmuseo kertoo tamperelaisten tekstiilitehtaiden tarinan puuvillateollisuuden syntysijoilla Finlaysonin Vanhassa tehtaassa.

Tilkkutaivas toivottaa kävijän tervetulleeksi tekstiilin maailmaan. Tekstiiliteollisuusmuseo vie teollisuuden historian lisäksi tekstiilien varhaisille juurille ja suomalaisten perinnetekstiilien aikaan. Ryijy, pellavapaita ja kirjovirkattu tupakkapussi kertovat ajasta, jolloin tekstiilit valmistettiin käsin.

Tekstiiliteollisuusmuseossa voi tuntea puuvillan, pellavan, villan ja silkin tunnun hyppysissään. Näyttelyssä pääsee myös perehtymään, miten eri kuidut jalostuivat tehtailla langaksi, langasta kankaaksi ja kankaista tuotteiksi. Kävijän ulottuvilla on aidon tehdassalin tunnelma. Tunnelmaa luovat aidot teollisuuskoneet, sadat tehtaiden historiaan liittyvät esineet ja valokuvat sekä noin 3000 tamperelaisen tekstiiliteollisuuden tuotetta.

Tekstiiliteollisuusmuseo sijaitsee Työväenmuseo Werstaalla, joka on valtakunnallinen sosiaalihistorian ja työelämän erikoismuseo Finlaysonin historiallisella tehdasalueella. Werstaan pääovelle Väinö Linnan aukiolle voi kävellä Itäiseltä kadulta porttikongin läpi tai Liikekeskus Siperiasta Kahvila Nostalgian kautta. Museokäynnillä voit tutustua myös työväenmuseon vaihtuviin ja perusnäyttelyihin ja Höyrykonemuseoon. Näyttelytilat sijaitsevat museon 2. kerroksessa, opastus ja museokauppa katutasossa.

Urjalan kotiseutumuseo sijaitsee rauhallisella ja idyllisellä mäellä. Se kertoo hämäläisen talonpojan elämäntavasta 1800-luvun lopulla ja pienviljelijäkäsityöläisen elämästä 1940-luvulla. Museon kahdeksan rakennusta on siirretty paikoilleen Urjalan eri puolilta ja esineistö on saatu lahjoituksina. Museo avattiin yleisölle vuonna 1950.

Päärakennus on 1700-luvun lopulla rakennetun maalaistalon päärakennus. Sen sisustus kuvaa 1800-luvun loppupuolen asumistapaa. Tuulimylly on peräisin 1800-luvun lopulta, ja se on täysin toimintakuntoinen. Alueen vanhin rakennus on 1600-luvulla rakennettu ruotusotamiehen varusteaitta. Pihan muissa aitoissa säilytettiin viljaa, ruokatarvikkeita ja vaatteita. Kaluaitassa on esillä monia 1800-luvun maa- ja kotitalouden työvälineitä.

Syytinkirakennusta asuttaa 1940-luvun keinutuolinikkari perheineen. Urjala-mallisten keinustoolien teko alkoi kunnassa jo 1860-luvulla, ja vuosisadan vaihteen molemmin puolin nikkarointi kehittyi laajaksi kotiteollisuudeksi. Tällöin nikkareita oli kymmeniä. He olivat usein vähävaraisia mökkiläisiä, jotka asuivat ja työskentelivät samassa huoneessa. Rakennuksen porstuakamarissa on pieni suutarin työhuone.

Alueella on myös sota-aikaisen korsun jäljennös. Korsu on Syvärin rannoilla sijainneen jatkosota-aikaisen etulinjakorsun jäljennös. Silloin korsua asutti puolikiväärijoukkue eli vajaat parikymmentä miestä. Korsun ympäristössä risteilee venäläisten linnoittajien vuosina 1915-1917 kaivamia juoksuhautoja.

Museoalueen kesäkahvila tarjoaa kävijöille virkistystä. Vuosittain järjestettävien Pentinkulman päivien aikana museolla on järjestettyä ohjelmaa. Museo on myös osa Väinö Linnan reittiä, jonka varrella on useita mielenkiintoisia käyntikohteita Urjalassa. Museoalue on vaikeakulkuinen, eikä siksi sovellu liikuntaesteisille.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kauppilanmäen museoalue sijaitsee Valkeakosken keskustassa, muutaman sadan metrin päässä Myllysaaresta, kanavan eteläpuolella. Kotiseutumuseon alueella on viisi asuinrakennusta, jotka kuvaavat paperityöläisten asunto-oloja 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle. Alueella on lisäksi työväentalo, savusauna, vaunuvaja ja aitta. Museo on avoinna kesäkuukausina, jolloin alueella on myös lampaita ja kanoja. Talojen sisätiloihin pääsee tutustumaan tasatunnein järjestettävillä opastetuilla kierroksilla. Kauppilanmäellä järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri vuoden kuten Käsityöläismarkkinat heinäkuussa ja Wanhan ajan joulutapahtuma joulukuussa.

Kauppilanmäen museo perustettiin Valkeakoski-seuran toimesta ja se avattiin vuonna 1960. Vuonna 1973 Valkeakoski-seura lahjoitti alueen Valkeakosken kaupungille. Kauppilanmäen museolla on yhteislippu Myllysaaren museon kanssa, joten pääset samalla kertaa tutustumaan myös sen pysyviin ja vaihtuviin näyttelyihin, sekä samassa rakennuksessa toimivaan Suomen Jalkapallomuseoon.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin (1864-1942) museona toimiva kansallisromanttinen taiteilijakoti ja ateljee. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903. Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen, ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Puutarhanhoito oli Emil Wikströmin intohimo. Visavuoressa koriste- ja hyötypuutarhat levittäytyivät laajalle, ja Wikström rakensi itselleen myös talvipuutarhan sekä suuren kasvihuoneen, jossa hän viljeli menestyksellisesti mm. viinirypäleitä ja aprikooseja. Museon lipunmyynnistä voi myös varata ryhmille oman puutarhakierroksen.

Visavuoressa on myös Emil Wikströmin tyttärenpojan, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen (1920-1999) Kari-paviljonki, jossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. Kari Suomalaisen laajasta tuotannosta valikoidaan teemanäyttelyitä, ja alakerran näyttelytiloissa on myös vierailevien taiteilijoiden näyttelyitä.

Visavuoressa on viehättävä museokahvila, museokauppa ja myyntipiste. Kahvila on kesäisin auki päivittäin, talvisin vain tilauksesta ryhmille. Liikuntaesteisen on hyvä huomioida, että vain Kari-paviljongissa on esteetön sisäänkäynti ja esteetön WC. Visavuoren puutarha ja museoalue on vaikeakulkuinen.

Suomen Hopealinja risteilee kesäisin myös Visavuoreen, joten museokäyntiin voi yhdistää myös sisävesiristeilyn ja kauniit maisemat Pyhäjärvellä ja Vanajavedellä.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Jokaisen autoharrastajan paratiisi! Pohjoispirkanmaalainen Parkano tunnetaan maantie-, rautatie- ja tietoliikenteen risteyskohtana. Paikkakunta on tunnettu myös ajoneuvoteollisuudestaan, varaosatuotannostaan, varaosakaupastaan, monista liikennöitsijöistään sekä tietenkin lukuisista aktiivisista ajoneuvoharrastajistaan. Seudulla jo pitkään suunnitteilla ollut automuseohanke toteutui vuonna 2009, kun komea uusi erikoismuseo avautui. Museo toimii viehättävässä ja historiallisessa koskimaisemassa, vanhassa puunjalostustehtaan kiinteistössä. Alueella on ollut konetekniikka jo 1830 luvulta lähtien. Myöskin Kyrönkankaan muinanen talvitie on kulkenut pihan halki tuhansia vuosia sitten.

Automuseon toiminnasta vastaa Parkanon Seudun Mobilistit r.y. Museolta löytyy mm. laaja ajoneuvonäyttely, kunnostus- ja työnäytöstila, arkisto, autojen ja varaosien myyntipiste Rompetori sekä kahvio. Teemanäyttelyt vaihtuvat vuosittain; nyt on nähtävillä näyttely ”Made in Parkano, Made in Finland”.

Suomen Jalkapallomuseo sijaitsee viehättävässä tehdasmiljöössä, Myllysaaren museon kolmannessa kerroksessa. Museo noudattaa Myllysaaren museon aukioloaikoja ja museoilla on yhteislippu. Samalla Lipulla pääsee tutustumaan kesäisin myös kanavan toisella puolella sijaitsevaan Kauppilanmäen ulkomuseoon.

Suomen Jalkapallomuseon on perustanut ja sitä ylläpitää Suomen Jalkapallomuseo ry. Jalkapallomuseossa on esillä kattava kokoelma suomalaisen jalkapallon yli satavuotista historiaa: palkintoja, muistolahjoja, mitaleita, valokuvia, peliasuja ja jalkapallovarusteita – kaikkea peliin kuuluvaa! Museon tiloissa näyttelyesineisiin voi tutustua Juuson salissa, Pukukopissa, Näyttelyhuoneessa ja Kirjastossa.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Myllysaaren viehättävässä tehdasmiljöössä sijaitsevaa Valkeakosken kaupunginmuseon perusnäyttelyä uudistetaan parhaillaan. Museon uusi perusnäyttely avautuu vuonna 2012. Gondolisalissa vaihtuvat näyttelyt kertovat tarinoita Suomen kulttuurihistoriasta taustallaan aito gondoli. Samalla pääsylipulla voi tutustua myös Myllysaaren museon kolmannessa kerroksessa toimivaan Suomen Jalkapallomuseoon sekä kanavan toisella puolella sijaitsevaan Kauppilanmäen ulkomuseoon.

Myllysaaren museopuoti tarjoaa omaperäisiä käsintehtyjä suomalaisia tuotteita. Hyllyltä löytää muun muassa laadukkaita puu-, paperi- ja keramiikkaesineitä. Museo sijaitsee aivan Valkeakosken keskustassa, joten kaikki kaupungin palvelut ovat lähellä.

Museon 10 helmeä

Myllysaaren museon 10 helmeä -näyttely valmistuu 2012.

Nykytaiteen valioita italialaisessa palazzossa. WILLA MAC on yksityinen taidemuseo ja galleria. Museon päätehtävänä on suomalaisen nykytaiteen esilletuominen arvoisassaan ympäristössä. Museon kokoelma rajautuu 1980-luvulta tähän päivään taiteilijoinaan mm. Lauri Ahlgren, Taisto Ahtola, Lars Holmström, Kristian Krokfors, Pertti Kukkonen, Tero Laaksonen, Juhani Linnovaara, Lars-Gunnar Nordström, Osmo Rauhala, Aarno Salosmaa, Teemu Saukkonen, Kaj Stenvall, Mari Rantanen ja Hannu Väisänen.

WILLA MAC toimii apteekkari Haapasen 1920–luvulla rakennuttamassa asuintalossa. Rakennus sijaitsee Pyynikin kauniilla rinteellä, ja sen esikuvana on italialainen renessanssipalatsi. Galleriassaan museo tarjoaa yleisölle vierailevien taiteilijoiden kaupallisia näyttelyjä.

Tieto on valtaa – salattu tieto ylivaltaa. Suomi on ollut geopoliittisen ja teknologisen asemansa vuoksi kansainvälisen vakoilun vilkasta toimintakenttää. Maailmanlaajuisesti vakoilulla on ollut valtava merkitys keskeisillä yhteiskuntaelämän alueilla: politiikassa, taloudessa,  sodankäynnissä, yritysten ja aatteiden välisessä kilpailussa.

Vakoilumuseo on maailman ensimmäinen vakoilun erikoismuseo. Se tallentaa ja esittelee kansainvälisen vakoilun historiaa ja nykypäivää. Näyttelykokoelma antaa hyvän läpileikkauksen vakoilun menetelmistä ja teknisistä apuvälineistä salakuuntelusta salakirjoitukseen, optisista laitteista radiotekniikkaan, aseista, kätköistä, identiteetin muuttamisesta, tietoteknisestä vakoilusta jne. Lisäksi museo esittelee kymmeniä merkittäviä vakoojia tarinoineen.

Monipuolinen museo tarjoaa tilauksesta myös ohjelmapalveluja kuten valheenpaljastustestejä, agenttitestejä, Vakoillen vihille -polttariohjelmaa sekä Salaiset synttärit -lastenkutsuja. Esteetön sisäänpääsy museoon viikonloppuisin edellyttää yhteydenottoa museoon paikalle saavuttaessa. Finlaysonin alueella kävijöitä palvelevat monet museot, kahvilat ja ravintolat.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Työväen, teollistumisen ja kansalaisyhteiskunnan historiaa Tampereen keskustassa, Finlaysonin tehdasalueen sydämessä. Werstaalla päähenkilöitä ovat tavalliset ihmiset, joiden arkipäivästä, työstä ja erilaisuudesta kerrotaan mieleenpainuvia tarinoita.

Työväenmuseo Werstas on valtakunnallinen sosiaalihistorian ja työelämän erikoismuseo, jonka julkisivu näkyy tehdasalueen keskellä sijaitsevalle Väinö Linnan aukiolle. Aukiolle ja museoon voi kävellä Itäiseltä kadulta porttikongin läpi tai Liikekeskus Siperiasta Kahvila Nostalgian kautta. Museon aulassa on Finlaysonin alueen opastuskeskus, joka on hyvä ensiaskel historialliseen tehdasalueeseen tutustumiseen.

Vierailu Werstaalla on helppoa. Museoon ei ole pääsymaksua ja museokäynnillä voi tutustua työväenmuseon “Meirän kaupunki” -päänäyttelyyn, vaihtuviin näyttelyihin, Tekstiiliteollisuusmuseoon ja Höyrykonemuseoon. Museon naapurustossa on useita ravintoloita, kahviloita, kauppoja, muita museoita sekä kiinnostavia käyntikohteita kuten Tallipiha.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Astu vieraisille teiskolaistilan tunnelmaan. Teiskon Museo antaa kävijälle mielikuvan entisajan maalaistalosta, jonka isäntäväki voi olla vaikka lähipellolla työn touhussa. Kotoisen perusnäyttelyn lisäksi kesäisin järjestetään teemanäyttelyitä.

Luonnonkauniissa ja vehreässä pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi nähtävänä kaksi aittaa, savusauna, sepän paja, toisen maailmansodan aikaisen Teiskon komppanjan korsun jäljennös, Ruotusotamiehen pirtti ja Kalliovaarin pirtti. Museon esineet ovat lähes kaikki teiskolaisilta saatuja lahjoituksia. Jokaisella on oma, kiehtova tarinansa – jopa salissa olevalla saniaisella…

Laaja pihapiiri keinuineen ja puutarhakalusteineen on oivallinen levähdyspaikka museovieraille. Museo sijaitsee komean Teiskon puukirkon läheisyydessä. Matkailijat voivat museolla käydessään tutustua sovitusti myös kirkkoon ja sen monivaiheiseen historiaan.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Taide-elämyksiä huipulta – läheltä ja kaukaa. Tampereen taidemuseo esittelee taidehistoriallisia teemoja sekä nykytaiteen ilmiöitä niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin kuvataiteessa. Taidemuseo tunnetaan erityisesti vireästä näyttelytoiminnasta, Vuoden nuori taiteilija -tapahtumasta ja laajasta julkaisutoiminnasta.

Museon hallinnoimissa kokoelmissa on noin 14 000 teosta, pääasiassa suomalaista taidetta 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Nykytaidetta edustaa Vuoden nuoriksi taiteilijoiksi valittujen teoskokonaisuus ja Tampereen Nykytaiteen museon kokoelma. Taidemuseolla on myös talletuksia useilta eri tallettajilta, kuten Suomen Mitalitaiteen Killalta.

Taidemuseo toimii C.L. Engelin suunnittelemassa, 1838 valmistuneessa viljamakasiinirakennuksessa. Museo vieressä sijaitsee Amurin työläismuseokorttelin viehättävä kahvila Amurin Helmi, joka on avoinna ympäri vuoden.

Lotta- ja suojeluskunta-aate elää Tammelantorin kupeessa. Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseo keskittyy kuvaamaan maamme 90 vuotisen itsenäisyyden syntyvaiheita ja sitä seuranneita vuosikymmeniä. Museo haluaa välittää nykyisille sukupolville viestin siitä itsenäisyys- ja maanpuolustustahdosta, joka maassa vallitsi 1900-luvun alussa. Lisäksi museo kertoo, miten suojeluskunta- ja lottajärjestöt 1920- ja 1930-luvuilla rakensivat tätä maata.

Museo kerää, tallentaa ja esittelee suojeluskunta- ja lotta-aiheisia esineitä, dokumentteja ja kokoelmia sekä yleisemminkin sotiimme liittyviä esineitä ja dokumentteja. Museolla on mm. maamme laajin lottakuppikokoelma. Näyttelyssä on esillä nukeista koottuja asetelmia ja vuosittain vaihtuvat oheisnäyttelyt tarjoavat museon ystäville aina uutta nähtävää.

Museo sijaitsee Tammelantorin kupeessa, liiketalon kellarikerroksessa. Liikuntaesteisen on hyvä huomioida, että museotiloihin kuljetaan portaita.  Museovieraan käytettävissä ovat lukuisat toria ympäröivät kahvilat ja ravintolat.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kaupunkilaisten kesäparatiisi. Kulttuurihistoriallinen siirtolapuutarhamuseo sijaitsee Niihaman ryhmäpuutarhan alueella. Niihaman historia pohjaa Tampereen Hatanpäällä 1916 toimintansa aloittaneeseen siirtolapuutarhaan. Puutarha siirrettiin kasvavan kaupungin tieltä Niihamaan 1977, jolloin mukana seurasi myös museomökki ja kaksi muuta 1920-luvulla rakennettua siirtolapuutarhamökkiä. Tänä päivänä yksi mökeistä on sisustettu alkuperäiseen asuunsa, yksi kertoo aatteen kehityksestä ja yksi on esinemuseona.

Museon sijainti yhdistää siirtolapuutarhahistorian tähän päivään. Yleisölle on tarjolla silmänruokaa rehevien istutusten täyttämällä alueella, ja vertailu nykyelämään tuo ilmi siirtolapuutarhatoiminnassa tapahtuneet muutokset – sekä ytimenä olevan, yhä jatkuvan kesänviettoperinteen.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Suomalaisen nyrkkeilyn koko kuva. Suomen Nyrkkeilymuseo on ainutlaatuinen yhden urheilulajin historiaa esittelevä erikoismuseo. Museon tarkoituksena on kerätä ja säilyttää nyrkkeilyyn liittyvää välineistöä, mitaleja, valokuvia ja muuta aineistoa. Näyttely pyrkii selvittämään nyrkkeilyurheilun vaiheita antiikin ajoilta erääksi nykypäivän suosituimmaksi urheilulajiksi. Näyttelyssä esitellään myös järjestökenttää ja lajin kehitykseen merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä.

Museon kokoelmissa on edustava valikoima nyrkkeilyurheiluun liittyviä julkaisuja, lehtiä ja kirjoja. Näytteillä on laaja kokoelma mitaleja, palkintoja ja muistoesineitä ympäri maailman. Kansainvälisiin kontakteihin liittyviä muistoviirejä ja rintamerkkejä on myös runsaasti esillä. Laajasta valokuvien kokoelmasta moni varmasti löytää tuttuja kasvoja menneiltä vuosilta. Keskeinen osa-alue museossa on varustenäyttely, joka kertoo välineiden ja asusteiden voimakkaasta kehityksestä viime vuosikymmenien aikana.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kuvat © Suomen Nyrkkeilymuseo 2010.

Särkänniemen elämyspuiston keskellä, luonnonkauniilla niemellä sijaitseva Sara Hildénin taidemuseo on yksi Suomen huomattavimpia nyky- ja modernin taiteen museoita. Sara Hildénin säätiön noin 4500 teosta käsittävä taidekokoelma esittelee sekä kansainvälistä että suomalaista uutta taidetta. Museo on tunnettu myös korkeatasoisista vaihtuvista näyttelyistään.

Menestyvä tamperelainen liikenainen Sara Hildén (1905–1993) tuki nuoria taiteilijoita ja kokosi henkilökohtaisten mieltymystensä ja asiantuntija-avun tuella huippuluokan valikoiman modernia taidetta.  Vuosina 1962–1972 Sara Hildén vieraili kaikissa Venetsian biennaaleissa, ja hän kävi myös säännöllisesti Pariisissa. Näillä matkoilla hän teki tärkeimmät hankintansa, tunnetuimpina näistä modernismin klassikoista Picasso, Gris, Léger, Bonnard, Giacometti, Klee, de Chirico, Miró, Delvaux, Moore, Bacon ja Morandi.

Sara Hildénin säätiön ja Tampereen kaupungin välillä solmittiin vuonna 1975 sopimus Sara Hildénin taidemuseon perustamisesta. Hildénin tavoitteena oli tarjota museokävijöille yleiskatsaus 1900-luvun alkupuolen keskeisistä taidehistoriallisista ilmiöistä. Lisäksi hän osti nykytaidetta museon järjestämistä vaihtuvista näyttelyistä.

Museokahvila Café Sarasta ja sen terassilta aukeaa upea näkymä museota ympäröivään veistospuistoon ja Näsijärvelle. Kesäkaudella toukokuun puolesta välistä elokuun loppuun Sara Hildénin taidemuseo on Särkänniemen elämyspuiston porttien sisällä. Elämyspuiston aluelipulla pääsee museon lisäksi Näsinneulan näkötorniin.

Mustamaijalla putkaan – Poliisimuseossa! Poliisimuseossa pääset myös tutkailemaan pommirobottia, ihmettelemään vanhaa rikostutkimuslaboratoriota ja paljon muuta. Museon poliisikamarilla, Pokelassa, lapset pääsevät univormu yllään kokeilemaan erilaisia poliisin tehtäviä. Pokelassa saa ja on suotavaakin koskea esineisiin.

Poliisimuseon perusnäyttely antaa kokonaiskuvan Suomen poliisin toiminnasta ja historiasta keskiajalta nykypäivään asti. Kävijä voi perehtyä poliisien erilaisiin toimintaympäristöihin, eri aikojen univormuihin ja kulkuvälineisiin. Näyttelyssä on esillä satoja mielenkiintoisia valokuvia ja lukuisia harvinaislaatuisia filmejä. Näyttely kuvaa poliisin eri tehtäviä, esimerkiksi järjestyspoliisin monipuolista arkea, poliisin erikoisyksikkö Karhua tai todisteiden tallennusmenetelmiä.

Poliisi on yhteiskunnallisesti merkittävä organisaatio, osa kansallista perintöä. Valtakunnallinen Poliisimuseo tekee poliisin toimintaa tunnetuksi suurelle yleisölle ja tukee poliisin koulutus- ja tutkimustoimintaa.

Museo toimii Poliisiammattikorkeakoulun yhteydessä. Sisääntuloaulassa on lastenhoitopiste, ja museossa on yksi pyörätuoli vieraiden käyttöön. Ryhmien on mahdollista tilata kahvitarjoilu Poliisiammattikorkeakoululta, ravintola Sireenistä.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Tassuttele Tove Janssonin muumikirjojen maailmaan. Tampereen taidemuseon Muumilaakso on kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin alkuperäisiä muumiteoksia esittelevä taidemuseo. Sen ainutlaatuiseen kokoelmaan kuuluu noin 2000 teosta. Elämänviisaus, huumori, reipas seikkailumieli ja lämmin ystävällisyys puhuttelevat muumikirjoissa yli kielirajojen. Niitä onkin käännetty jo lähes 40 kielelle.

Muumikirjat viehättävät aikuisia ja lapsia, ja museossa voi aistia teosten tunnelman. Tove Janssonin alkuperäiset muumikuvitukset ovat olennainen osa museota, kuten myös Tuulikki Pietilän rakentamat kolmiulotteiset kuvaelmat, jotka täydentävät mielikuvaamme muumitarinoiden tapahtumista. Kokoelman helmi on sininen viisikerroksinen muumitalo,  joka on yhtä omaperäinen kuin sen asukkaat – ja rakentajat Tuulikki Pietilä, Pentti Eistola ja Tove Jansson.

Muumilaakso sijaitsee Raili ja Reima Pietilän suunnittelemassa pääkirjasto Metsossa. Rakennus kuuluu kaupungin arkkitehtonisiin maamerkkeihin. Metsosta löytyy myös kahvio.

Taita etusivu uusiksi, lue Kalevala iPadilla tai koodaa kuusnelosella! Kulttuurihistoriallinen mediamuseo Rupriikki esittelee joukkoviestinnän historiaa aina kirjoitustaidon kehittymisestä tekniikan uusimpiin saavutuksiin saakka. Kuvan, äänen, puheen ja kirjoituksen viestit aukeavat Tampereen museoiden ainutlaatuisen esineistön kautta.

Mediakohtaiset osastot johdattavat kävijän kiehtovalle matkalle viestinnän maailmaan. Tiedätkö miten fonografi toimii tai millainen viestintäväline olikaan oltermannin sauva?  Radio-osiossa voit kuunnella monia legendoina kansakunnan muistiin elämään jääneitä ohjelmia uutisista urheiluselostuksiin ja toivelevyihin saakka.

Rupriikki esittelee lisäksi sanomalehden arkea, puhelimen kehitystä ensimmäisestä lankapuhelimesta uusimpaan pelikännykkään, television voittokulkua sekä sukeltaa tietokoneiden, internetin ja tietokonepelien historiaan. Rupriikin museokaupasta löytyy persoonallisia lahjoja ja tuliaisia. Museokaupan tuotteita myös verkkokaupasta: http://webshop.trafiikki.fi/

Rupriikin yhteydessä toimii TR1 Taidehalli, joka tarjoaa aina uutta esimerkiksi nykytaiteen, muotoilun ja tapahtumien saralta. Rupriikki sijaitsee Finlaysonin vanhalla tehdasalueella, jossa on lukuisten museoiden lisäksi paljon erilaisia kahviloita, ravintoloita, myymälöitä sekä elokuvateatteri. Museokäynnin yhteydessä kannattakin varata ylimääräistä aikaa Finlaysonin alueella kiertelyyn. Rupriikin tiloissa on toiminut aiemmin mm. tehtaan paja, joka ahjoineen on säilytetty osana museota.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Nykytaiteen yksityiskokoelma tunnelmallisessa tehdassalissa. Pyynikin kupeella, Klingendahlin 1897 valmistuneen entisen kutomon ja villakehräämön ensimmäisessä kerroksessa, sijaitsee taidemaalari Virpi Malkin  ja galleristi Ismo Malkin keräämä yksityinen malkkimuseo. Malkkien taidekokoelma keskittyy 1980–2000 luvun taiteeseen. Museon lisäksi selattavissa on taidekirjasto. Sisäänkäynti museoon on Papinkatu 21 F portaan viereisestä ovesta.

Astu pirkanmaalaiseen metsään tai kurkista Pyhäjärven pinnan alle. Tampereen luonnontieteellinen museo tarjoaa ajankohtaista tietoa Pirkanmaan luonnossa tapahtuvista ilmiöistä sekä luonnon monimuotoisuudesta.

Museo järjestää luontoaiheisia näyttelyitä ja tapahtumia sekä ylläpitää luonnontieteellisiä kokoelmia kotimaisista eläimistä ja kasveista. Tampereen luonnontieteellinen museo toimii museokeskus Vapriikissa, joten samalla pääsylipulla pääset tutustumaan mm. Jääkiekkomuseoon ja museokeskuksen moniin kiinnostaviin näyttelyihin.

Luonnontieteellisen museon näyttelyt esittelevät monia paikallisen luonnon mielenkiintoisia eliöitä ja ilmiöitä. Näyttelyiden avulla tarjoamme ikkunan kauniiseen luontoomme. Näyttelyiden ohella tarjolla on mm. luontoaiheisia tapahtumia. Museo vastaa yleisön luonto-aiheisiin tiedusteluihin, auttaa eläinten ja kasvien määrityksessä ja osallistuu paikallisen luonnon tutkimiseen.

Leninin jalanjäljissä. Lenin-museo toimii Tampereen työväentalon salissa, jossa Vladimir Iljitš Lenin (1870-1924) ja Josif Stalin tapasivat toisensa ensimmäisen kerran vuonna 1905. Museo kerää, esittelee ja tutkii Leninin elämään ja toimintaan sekä Venäjän/Neuvostoliiton historiaan liittyvää aineistoa erityisesti siltä osin, mikä koskettaa suhteita Suomeen ja suomalaisiin. 1990-luvulla neuvostososialismin esineistöstä ja symbolimaailmasta tuli museotavaraa. Lenin-museon merkitys kokonaisen historiallisen aikakauden taltiojana on kasvanut. Pysyvän näyttelyn lisäksi museo järjestää jatkuvasti vaihtuvia näyttelyitä eri aiheista.

Tampereen työväentalo, jossa museo toimii, on  rakentunut useammassa vaiheessa 1900-luvun alussa. Samassa talossa on Tampereen Työväenteatterin Vanha päänäyttämö ja vieressä TTT:n muut näyttämöt. Museokäyntiin onkin mukava yhdistää teatterielämys. Pyörätuolilla liikkuvan museovieraan toivotaan ottavan yhteyttä museoon ennen vierailua, jotta henkilökunta voi ohjata hänet esteettömälle kulkureitille.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Pispalassa maisema, kirjailija ja hänen sanansa ovat yhtä. Lauri Viita (1916–65) kuuluu merkittävimpiin suomalaisiin kirjailijoihin. Työväenkirjailija oli kotoisin Tampereen Pispalasta ja seurasi isänsä jälkiä kirvesmieheksi. Kun ensimmäinen runokokoelma, Betonimylläri, ilmestyi 1947, Viita oli vielä vahvasti sitä mieltä, ettei luovu kirveestä kirjoittamisen takia. Runokokoelman suosio yllätti kuitenkin kunnianhimoisen kirjailijan odotukset ja hän uskaltautui jättämään entisen leipätyönsä. Viidan tunnetuin romaani Moreeni (1950) kuvaa työläisperheen värikästä arkea 1900-luvun alkupuoliskon Pispalassa.

Lauri Viidan lapsuudenkotiin perustettu museo esittelee Viidan ja pispalalaisen työväen elämää 1920-1930-luvuilla. Museossa on kirjailijan vaiheista kertova näyttely sekä keittiön ja kamarin asunto alkuperäistä vastaavassa asussaan.

Tampereen Pispalassa kävijän kannattaa Lauri Viita-museon ohella tutustua myös Pyynikin näkötorniin, jolta avautuvat huikeat näkymät Pyynikin harjulle. Tornin juurella toimii kahvila, joka on kuuluisa herkullisista munkeistaan. Lisäksi Pispalassa voi käydä saunomassa tunnelmallisessa, 1900-luvun alussa rakennetussa Rajaportin saunassa.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Jääkiekkoa kaikille: supertähdet ja rivipelaajat, naiskiekkoilijat, juniorit, penkkiurheilijat ja erikoiskiekkoilun harrastajat. Jääkiekkomuseo tekee tutuksi myös välineiden huiman kehityksen ja olosuhteiden sekä harjoittelukulttuurin muutokset. Arvonsa saavat erotuomarit, valmentajat ja taustalla olevat monet tukihenkilöt sekä kannattajat. Näyttely tutustuttaa kävijän myös lajin värikkääseen kansainväliseen historiaan.

Voitot, tappiot ja vuosikymmenten muistot palautuvat mieliin runsaan filmimateriaalin kautta. Kävijä pääsee kokeilemaan selostustaitojaan ammattiselostajan esimerkin innoittamana sekä valitsemaan kiekkoaiheista mielimusiikkiaan näyttelyn jukeboxista. Näyttelyä elävöittää kaksi multimediaohjelmaa: Leijonat olympiakisoissa ja Sääntökirjat. Suositulla maalisimulaattorilla kävijät voivat testata laukaisutaitonsa.

Suomen Jääkiekkomuseo on yksi maailman kuudesta jääkiekon historiaa esittelevästä museosta. Museon esine- ja valokuvakokoelmat muodostavat ainutlaatuisen tietoaineiston suomalaisen jääkiekon menneisyydestä ja nykypäivästä. Museon tunnetuimmat esineet ovat alkuperäinen Kanada-malja Suomen mestareille sekä MM-pokaali vuodelta 1995. Kokoelmissa on yli 25 000 esinettä ja 30 000 valokuvaa. Pelipaitakokoelmassa on yli 700 paitaa. Museo sijaitsee Tammerkosken rannalla museokeskus Vapriikissa.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Hopean kiiltoa, taideaarteita, tuliaisia kaukaisista maista. Kultaseppä Kustaa Hiekka (1855–1937) oli käsityön mestari, taitava liikemies, taiteen keräilijä ja maailmanmatkaaja. Hiekan perustaman kotimuseon kokoelmat koostuvat pääasiassa suomalaisesta taiteesta 1850-luvulta nykyaikaan sekä ulkomaisesta taiteesta ajalta 1630-1910. Lisäksi kokoelmissa on mm. hopeaa ja huonekaluja. Kosmopoliitti Hiekka teki maailmanympärimatkan 1907–08 ja toi myös lukuisilta matkoiltaan tuomisia kokoelmiinsa.

Hiekan taidemuseo toimii Oiva Viljasen suunnittelemassa, 1928 valmistuneessa rakennuksessa, joka on Tampereen ensimmäinen museoksi rakennettu rakennus. Museo avattiin vuonna 1931. Museon naapurissa näkemisenarvoisia kohteita ovat Aleksanterin kirkko, jota ympäröi kaupungin vanha hautausmaa, sekä Raili ja Reima Pietilän piirtämä moderni kirjastotalo Metso.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Suutarista tehtailijaksi ja taiteen keräilijäksi. Emil Aaltosen museo esittelee nimihenkilönsä monipuolista elämäntaivalta. Emil Aaltonen (1869-1949) hallitsi mm. Aaltosen kenkätehdasta, Lokomon konepajaa ja Sarviksen muovitehdasta. Lisäksi hän harjoitti maataloutta Ylikartanon suurtilalla, keräsi mittavan taidekokoelman ja tuki erilaisia yhteiskunnallisia hankkeita. Museon perusnäyttely esittelee monitoimimiehen toimintaa yhteiskunnassa ja teollisuudessa, ja kuvaa syvennetään Aaltosen harjoittamiin teollisuudenaloihin paneutuvilla erikoisnäyttelyillä.

Museossa on esillä myös osa Aaltosen taidekokoelmasta. Kokoelma keskittyy vanhaan suomalaiseen taiteeseen. Modernismi impressioineen, ekspressioineen tai abstraktioineen ei Aaltosessa herättänyt suuriakaan intohimoja. Aaltonen uskoi, että taide parhaimmillaan ravitsee ihmisen sielua, joten kokoelman teoksia ripustettiin mm. tehtaissa konttoreiden seinille.

Aaltosen kokoelma tutustuttaa kävijän 1800-luvun ja 1900-luvun alun maalaustaiteeseen, esim. Robert Wilhelm Ekmaniin, Alexander Laureukseen, Werner Holmbergiin, Victor Westerholmiin, Fanny Churbergiin, Albert Edelfeltiin, Helene Schjerfbeckiin, Maria Wiikiin, Hjalmar Munsterhjelmiin ja Pekka Haloseen.

Emil Aaltosen museo toimii vuonna 1924 valmistuneessa Pyynikinlinnassa, joka sijaitsee viime vuosisadan alkupuolella rakennetussa rauhallisessa huvilakaupunginosassa. Kaksikerroksinen, vaaleaksi rapattu tiilirakennus monine klassisine yksityiskohtineen kertoo antiikin ja italialaisen rakennustaiteen ihailusta ja soveltamisesta 1920-luvun pohjoismaiseen klassismiin.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Astu sadan vuoden takaisten tamperelaisten arkeen. Amurin museokortteliin kuuluu viisi asuinrakennusta ja neljä piharakennusta. Asuinrakennukset on sisustettu työväestön kodeiksi, ja ne esittelevät tamperelaista asumista 1880-luvulta 1970-luvulle.  Lisäksi museokorttelissa on  vuoden 1906 suutarinverstas, 1930-luvun osuuskauppa ja leipomo sekä 1940-luvun paperi- ja lyhyttavarakauppa. Korttelin yhteissaunaan pääsee tilauksesta myös kylpemään.

Amurin kaupunginosassa  asuivat Tampereen tehtaiden työläiset. Puutalokorttelien  kansoittama alue saneerattiin 1960–80-luvuilla. Vanhasta Amurista muistuttaa enää tunnelmallinen museokortteli, jossa riittää tuttua ja ihmeellistä katsottavaa koko perheelle. Lapsille on omia opastettuja kierroksia ja torstaisin kesä-, heinä- ja elokuussa  vieraskielisiä opastuksia.  Näistä saat tarkempaa tietoa museon omilta nettisivuilta.

Museokorttelin kahvila Amurin Helmi tarjoaa perinteisiä tamperelaisia leipomuksia ympäri vuoden, p. 03 5656 6634; amurin.helmi(at)tampere.fi .Kahvilassa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Amuri on saanut nimensä sijaintinsa vuoksi – syntyessään asuinalue oli keskustasta katsoen kaukana, melkein kuin Amuri Venäjän keisarikunnan toisella reunalla. Nykyään museo sijaitsee keskustan tuntumassa, ja sieltä on vain kivenheiton matka esimerkiksi Särkänniemen huvipuistoon.

Kirkon kupeessa, tuulimyllyn katveessa. Suodenniemen kotiseutumuseo sijaitsee Suodenniemen keskustassa, kirkon välittömässä läheisyydessä Koippurinmäen rinteellä. Museoalueella on satakuntalaisen parituvan lisäksi tuulimylly, aitta ja riihi. Museossa on nähtävillä paikallisten kädentaitajien töitä. Erikoisuutena museosta löytyy mm. suodenniemeläisen postinjakaja Kalle Pohjan puusta valmistama polkupyörä. Museoon on sisustettu myös vanhan ajan luokkahuone.

Museokaupassa on myynnissä paikallisia käsitöitä. Avaralla pihamaalla järjestetään kesäaikaan konsertteja ja muita tapahtumia. Suodenniemen kirkko sijaitsee museon naapurissa. Vuonna 1831 valmistuneen puukirkon on suunnitellut arkkitehti Andreas Arppe. Kirkontorni on C. L. Engelin käsialaa. Kirkon rakensi rakennusmestari Mikko Mikonpoika Roos.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kulttuurihistoriallinen museo kertoo Sastamalan seudun vaiheista esihistorialliselta ajalta nykypäiviin. Museo toimii komeassa rakennuksessa, entisessä Tyrvään pappilan kivinavetassa Vammaskosken pohjoispuolella. Näyttelyt esittelevät seudun asukkaiden elämää, kansanomaisia käsitöitä ja perinteisiä elinkeinoja. Esillä on mm. eränkäyntiin ja savenvalantaan käytettyä esineistöä sekä kauniisti veistettyjä juustomuotteja, sillä Sastamalan seutu on tunnettua kutunjuustoistaan.

Museolla on laajat valokuva- ja kotiseutuarkistot, jotka ovat tutkijoiden käytettävissä sopimuksen mukaan. Lähellä museota sijaitsee kulttuuritalo Jaatsi, taiteilija Akseli Gallén-Kallelan lapsuudenkoti. Jaatsin näyttelytiloissa on vaihtuvia näyttelyitä tai kaupungin omien taidekokoelmien esittelyä.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kinnalan Koukku sijaitsee Lounais-Pirkanmaalla Sastamalan Kiikassa. Yksityisessä Suojeluskuntamuseossa voit tutustua itsenäisen Suomen käymiin sotiin ja niiden ylipäällikkö Mannerheimiin sekä maanpuolustukseen sodan ja rauhan aikana vuosina 1918-1945. Näyttelyssä Mannerheimista, vapaus-, talvi- ja jatkosodista, suojeluskunnasta ja Lotta Svärd –järjestön toiminnasta kerrotaan kuvin, merkein, tunnuksin sekä kirjallisuuden ja muun esineistön avulla. Kiikan suojeluskunnan esikuntahuoneeseen on lavastettu tapahtuma vuodelta 1943. Huoneessa on kolme Lottaa eri tehtävissä, paikallispäällikkö, paikallisesikunnan jäsen, sekä kapteeni ja vääpeli.

Kinnalan Koukulla on myös maatilamatkailua. Museon kanssa samassa pihapiirissä on vanha päärakennus, josta saa tilauksesta ruoka- ja kahvipalvelut sekä majoitusta.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Sarvikammat, sukkulat, trillat, lehmänkellot, lankanapit, piiput ja sulkanurkkasalvokset… Kaikki nämä ja paljon, paljon muuta löydät Keikyän kotiseutumuseosta. Käsityöpitäjänä tunnetun Keikyän museo on perustettu vuonna 1961 ja sitä ylläpitää paikkakunnan Museo- ja Kotiseutuyhdistys ry. Nykyisellä paikallaan Kiviniemen Uotilassa museo on toiminut 1970-luvun alusta alkaen. Museolle johtaa Kiviniementieltä komea koivukuja, jonka puut on istutettu yli 85-vuotta sitten.

Museon runsas esineistö kertoo elävästi erilaisten käsityöläisammattien harjoittamisesta, joiden työn tuloksena on syntynyt lankaa, kangasta, lankanappeja, lastutöitä, kumipalloja, laukkuja, kampoja, piippuja ja tiiliä. Myös maanviljelijän, rakennusmestarin ja suutarin ammateista kerrotaan erilaisin työvälinein. Museorakennuksina toimivat mm. aito talonpoikainen päärakennus 1800-luvun alusta sekä luhtirakennus 1700-luvulta. Kotiseutumuseon päärakennukseen on esteetön sisäänpääsy.

Museolla järjestetään kesäisin erilaisia tapahtumia, joista merkittävin on elokuussa vietettävä koko perheen perinnepäivä. Keikyässä toimii yhä paljon käsityöläisiä, joiden työpajoihin kannattaa tutustua samalla käynnillä. Anneli Keinonen Oy valmistaa Keikyän entisellä meijerillä käsinpainettuja käyttö- ja taidetekstiilejä ja Nahkapaja Eliisa Marjaana Oy tekee aidosta nahasta esimerkiksi lompakkoja, laukkuja, tossuja ja nyrkkeilysäkkejä. Keikyän Vanha Pappila Kokemäenjoen partaalla tarjoaa tilauksesta kahvi- ja ruokapalveluja sekä aamiaismajoitusta.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Zetor, Ford, Fordson, Ferguson, Massey Ferguson, Massey Harris, Valmet, Farmall, David Brown, Takra, Renault, Porsche, Fiat, Volvo, Deutz,  – Jos nimet ovat sinulle tuttuja on Kotajärven Auto- ja Traktorimuseo Sastamalassa sinua varten!

Vammalalainen Seppo Kotajärvi keräsi elinaikanaan mittavan ajoneuvo- ja maatalouskone kokoelman. Kokoelmasta sekä sitä esittelevästä museosta huolehtii nykyisin kerääjänsä nimeä kantava säätiö. Säätiön toiminta-ajatuksena on kartuttaa, tutkia ja tallentaa Suomen maaseudun ja maatalouden koneellistumisen historiaa sekä välittää tietoa niiden kehityksestä uusille sukupolville.

Kotajärven Auto- ja Traktorimuseossa on esillä lähes 100 traktoria, parikymmentä autoa sekä lukuisa määrä moottoripyöriä, mopoja ja polkupyöriä. Museolla järjestetään kesäisin runsaasti erilaisia tapahtumia, joista tiedotetaan paikallislehtien lisäksi säätiön kotisivuilla.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

]]> http://www.museokompassi.fi/sastamala/kotajarven-auto-ja-traktorimuseo/feed/ 3 http://www.museokompassi.fi/palkane/tuulimyllymuseo/ http://www.museokompassi.fi/palkane/tuulimyllymuseo/#comments Mon, 11 Oct 2010 11:15:15 +0000 miahinne 050 3037171 Koulutie 3
36600 Pälkäne Heinäkuussa 2011 ti-ke 12-15 Ei pääsymaksua Sisältyy museokäyntiin aukioloaikana
Warning: Invalid argument supplied for foreach() in /home/vapriikk/public_html/museokompassi.fi/wp-includes/feed-rss2.php on line 166
http://www.museokompassi.fi/?p=493 Lue loppuun →]]>

Pälkäneen museoyhdistys perustettiin 1937 ja museotoiminta Pälkäneen keskustassa, Onkkaalassa sijaitsevassa tuulimyllyssä alkoi jo seuraavana vuonna. Tärkeä henkilö pälkäneläisen kotiseututyön historiassa oli maisteri Runo Uotila, joka keräsi 1930-luvulla mittavan talonpoikaisesineiden kokoelman kotiseutumuseon perustaksi. Kotiseutuyhdistys Pälkäne-Seura perustettiin vuonna 1948 jatkamaan museoyhdistyksen työtä.

Pälkäne-Seuran ylläpitämä Tuulimyllymuseo sijaitsee VPK:n talon vieressä. Sen kokoelma käsittää enimmäkseen 1800-luvun talonpoikaisesineistöä ja muuta Pälkäneen historiaan liittyvää esineistöä. Samalla se tutustuttaa tuulimyllyn toimintaan. Museota ei suositella liikuntaesteisille. Samalla käynnillä voi käydä tutustumassa myös Pälkäne-Seuran Salimäen museokokoelmaan Myttäälän entisen koulun tiloissa.

Pälkäneellä on tehty ansiokasta kotiseututyötä jo 1930-luvulta lähtien, jolloin paikallinen museoyhdistys perustettiin. Tärkeä henkilö pälkäneläisen kotiseututyön historiassa oli maisteri Runo Uotila, joka keräsi 1930-luvulla mittavan talonpoikaisesineiden kokoelman kotiseutumuseon perustaksi. Kotiseutuyhdistys Pälkäne-Seura perustettiin vuonna 1948 jatkamaan museoyhdistyksen työtä.

Salimäen museokokoelma on Pälkäne-Seuran talonpoikainen esinekokoelma, joka sijoitettu Myttäälän entisen koulun tiloihin. Kokoelma käsittää enimmäkseen 1800-luvun talonpoikaisesineistöä ja muuta Pälkäneen historiaan liittyvää esineistöä. Koululla museokokoelman yhteydessä on pieni Pälkäne-Seuran tuotteiden myyntipiste. Museota ei suositella liikuntaesteisille. Samalla käynnillä voi käydä tutustumassa myös Pälkäne-Seuran ylläpitämään toiseen museoon, Tuulimyllymuseoon, Pälkäneen keskustassa.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Museo sijaitsee Luopioisten kirkon lehterillä. Ruoveteläisen kirkonrakentaja Matti Åkergrenin rakentama kaunis puinen ristikirkko on valmistunut vuonna 1813. Sen nimeksi on annettu ”Kristuksen kirkastuksen kirkko”. Kaksiosainen alttaritaulu kuvaa pyhää ehtoollista ja Jeesuksen ottamista ristiltä. Ne on maalannut hauholainen V.E.A. Bosin vuonna 1846. Muut kirkon maalaukset ovat taiteilija Antti Salmenlinnan käsialaa vuodelta 1939.

Kirkkomuseoon on taltioitu seurakunnan vanhaa esineistöä, joka tutustuttaa kirkolliseen elämään ja toimituksiin sekä kertoo kirkon tärkeästä asemasta yhteiskunnassa. Vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta. Erikoisuutena kirkkomuseossa on säilynyt kokoelma vanhoja puisia hautamuistomerkkejä 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Puiset hautamuistomerkit ovat olleet aiemmin yleisiä, mutta niistä on luovuttu, koska ne eivät säily kuten hautakivet.

Kirkon pihamaalla on myös kesäisin avoinna oleva Luopioisten kotiseutumuseo ja lähistöllä monipuolinen Mikkolan navetta, josta löytyy kahvila, kierrätyspuoti, taidenäyttelyitä ja taidelainaamo, tervetalo-näyttely, verstas ja paljon muuta!

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kuvat © Pirkanmaan maakuntamuseo, Miia Hinnerichsen 2010.

Oksalan tilaan kuluu 20 erillistä rakennusta, jotka muodostavat puutarhoineen ja peltoineen kauniin kulttuurimaiseman Pälkäneveden tuntumaan. Museokäytössä rakennuksista ovat 1800-1900-luvun alun välisenä aikana rakennetut pakari- ja aittarakennus, kuivuri- ja makasiinirakennus, osa puimala-rakennuksesta ja tuulimylly. Varstaksi kutsuttu varsinainen tilamuseo valmistui vuonna 2007. Siinä on näyttelytiloja kahdessa kerroksessa hulppeat 1100 neliötä. Museo pyrkii säilyttämään vanhaa maatalousperinnettä ja -kulttuuria.

Oksalan maatalousmuseo on avoinna vuosittain elokuussa järjestettävänä ohjelmallisena perinnepäivänä sekä tilauksesta ryhmille ympäri vuoden. Tämän vuoden perinnepäivä “Puukosta pitsiin” järjestetään 13.8.2011. Tilalta on lisäksi vuokrattavissa savusauna ja 25 henkilön kota sekä loma-asuntoja. Lähiseudulla on runsaasti muitakin käyntikohteita, kuten Rönnvikin Viinitila, Keltainen talo, Syrjysen Strutsitila ja Mikkolan Navetta.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Daniel Medelplan (1657-1737) on jäänyt historiaan suomalaisen aapisen tekijänä. Isonvihan aikaan Suomessa ei ollut yhtään toimivaa kirjapainoa. Kun tuli puutetta lukemisen opetteluun sopivista kirjoista, tilasi Pälkäneen papisto Daniel Medelplanilta oman aapisen. Medelplan kaiversi aapisen 28 sivun tekstin puulaatoille, painoi laatoilla aapisia ja huolehti muusta kirjanvalmistukseen liittyvästä. Medelplanin aapista ei ole säilynyt jälkipolville, sillä viimeinen tunnettu kappale tuhoutui Turun palossa 1827.

Vuonna 2005 avattu yksityinen Daniel Medelplanin museo sijaitsee Pälkäneen puuaapisen syntysijoilla, Kukkolan kylässä. Museon perusnäyttelyssä kerrotaan Medelplanin aapisen syntyhistoriasta sekä kirjanpainajan ammatista esinein ja tekstein. Vaihtuvassa aapisnäyttelyssä on eri keräilijöiden kukkoaapisia. Medelplanin aapisen viimeisellä sivulla oli kukon kuva, joka tiettävästi on ollut ensimmäinen suomenkielistä aapista koristanut aapiskukko. Samainen kukko koristi myös Pälkäneen kunnan vanhaa vaakunaa.

Pälkäneen Pyhän Mikaelin kirkon (rauniokirkon) läheisyydestä löytyy Daniel Medelplanin muistomerkki, museon pihapiiristä muistokivi. Museon lähistöllä on Niitty-Seppälän tilamyymälä, kesätori ja kahvila sekä lintutorni. Kukkolan kylässä voi kokeilla vanhan kyläkeinun kyytiä.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Lähde aikamatkalle Mauri Kunnaksen Koiramäkeen! Yli-Kirran mailla on asuttu ja tehty maatalon töitä 1800-luvun alusta lähtien. Talonpoikaismuseo on tyypillinen satakuntalainen maalaistalo, jonka rakennukset on sijoitettu umpipihaksi. Pihapiiri on säilynyt pitkälti alkuperäisessä asussaan. Kirjailija Mauri Kunnas on saanut innoituksen kaikkien lasten tuntemiin Koiramäki -kirjoihinsa juuri täältä.

Varsinaisen maalaistalon lisäksi viiden hehtaarin museoalue pitää sisällään laajan maatalouskoneosaston, mäkitupalaisalueen ja riistanpyyntialueen. Alueella on kaikkiaan noin 30 erillistä rakennusta tai rakennelmaa. Yli-Kirra kertoo maatalouden ja maalaiselämän kaikista ulottuvuuksista ja alueelta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Mikä onkaan hevoskierto, onkapannu, surenkuappa tai käpälälauta? Entäs mitä riihessä tehdään tai kuinka vilja puitiin ennen puimureiden keksimistä? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen löydät vastauksen Punkalaitumen kotiseutumuseosta Yli-Kirrasta.

Lampaita, hevosia, maalaisrakennuksia, peltoaukeita, hakamaita ja katajaketoja – Aitoa maalaistunnelmaa vain muutaman kilometrin päässä Pirkkalan keskustasta ja Tampere-Pirkkalan lentoasemalta. Pirkkalan kotiseutumuseo sijaitsee kauniilla Reipinniemen ulkoilu- ja virkistysalueella. Reipin vanhan maatilan pihapiiri sekä sen hevoslaitumet ja lammashaat liittyvät myös museoalueeseen. Alue pyritään säilyttämään alkuperäisenä, jotta se tarjoaisi elämyksiä ja kävijöille palan sitä kotiseutuhistoriaa, jota Pirkkala vielä 50 vuotta sitten on ollut.

Ulkomuseoalue käsittää eri puolilta Pirkkalaa siirretyt kolme aittaa, kolme latoa, savusaunan, pajan sekä vajan. Aitoissa on esillä 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun vanhaa talonpoikaisesineistöä maaseudun elinkeinoihin, ruokatalouteen ja käsitöihin liittyen. Vajasta löytyy ajokaluja, pajasta sepän työvälineet ja savusaunasta aidot saunan tuoksut. Lisäksi Reipissä on entisajan koulunkäynnistä kertova koulumuseokokoelma. Kesäisin museoalueella järjestetään erilaisia tapahtumia. Läheinen uimaranta ja sauna tarjoavat kävijöille virkistystä ja kioskipalvelua.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kodinomaisesti sisustettu yksityinen museo, jossa mummolan muistot heräävät henkiin. ”Tulee vanha olo!”, kuten museoon tutustunut lapsi iloisesti totesi.

Museokoti Mummola sijaitsee Pirkkalan Koivistolla. Museo on paritupatyyppinen entinen Haikan kartanon työväen hirsinen asuinrakennus 1800-luvulta. Esineistön pääosan muodostavat erilaiset kodin koriste- ja käyttöesineet sekä käsityöt. Arabian maitokannuja ja tuohiesineitä on erityisen kattavat kokoelmat. Omistaja esittelee museota mielellään kävijöille ja kahvitarjoilukin järjestyy sopimuksesta. Museolla on myös mahdollisuus järjestää kokouksia tai muita pieniä tilaisuuksia. Vieraiden käytössä on tyyliin sopivasti sisustettu PuuCee.

Lähistöltä löytyy myös arkisin avoinna oleva viihtyisä lounaspaikka Pataravintola Mylly. Tampere-Pirkkalan lentoasemalle on matkaa vain 2,5 kilometriä.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Paltanmäessä tutustut elämänmenoon Oriveden pitäjässä 1800-luvulta aina 1900-luvun puoliväliin. Oriveden keskustassa sijaitseva kotiseutumuseo on perustettu jo 1930-luvulla. Museon toiminnasta vastaava Oriveden Kotiseutuyhdistys sai Hämeen Heimoliiton Häme-teko 2010 -palkinnon Paltanmäen kotiseutumuseon esimerkillisestä hoidosta ja siellä järjestetyistä tapahtumista.

Paltanmäen ulkomuseoalueelle on eri puolilta Orivettä siirretty 14 vanhaa hirsirakennusta: asuinrakennuksia, aittoja, tullimylly ja talli. Rakennukset ovat oivia esimerkkejä aikansa rakennustyyleistä ja perinnerakentamisen taidosta. Vanhin rakennuksista on yli 300-vuotias. Asuinrakennusten tunnelma on aito, sillä huoneet on sisustettu runsailla aikakauden esineillä, huonekaluilla ja tekstiileillä. Piharakennuksiin on puolestaan koottu maitotalouteen, peltotöihin, sepän ammattiin, puutöihin ja eläinten hoitoon liittyvää esineistöä. Mäkisestä maastosta johtuen liikuntaesteiset voi kuljettaa autolla museorakennusten pihaan.

Laajalla museoalueella on myös talvi- ja jatkosodan veteraanien muistoksi rakennettu perinnekorsu. Korsuun on kerätty aineistoa sota-ajoilta, jotta myös nuorempi sukupolvi voi tutustua aikaan, jolloin maamme itsenäisyys oli uhattuna. Perinnekorsu on avoinna sopimuksesta: 040 748 1887  tai 0400 233 843. Korsun edustalla oleva IT-tykki kuvaa kotirintaman puolustusta ja Oriveden asevarikon yli 60-vuotista toimintaa paikkakunnalla.

Samalla kertaa voi myös tutustua runsaan kilometrin päässä museolta sijaitsevaan Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelemaan moderniin Oriveden kaarikirkkoon (1961) ja vanhaan kellotapuliin. Kirkon Golgatan kallio -nimisen alttari-reliefin on suunnitellut taiteilija-professori, kuvanveistäjä Kain Tapper. Kirkon esittely on hyvä varattava etukäteen puh. 03 31402500 tai 050 576 8350.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Längelmäen kaunis barokkityylinen puukirkko rakennettiin 1772 pitäjän oman pojan, Antti Piimäsen johdolla. Kirkon vanhaa esineistöä ja seurakuntaelämää esittelevä museo sijaitsee kirkkoon myöhemmin lisätyn sakastin yläkerrassa sekä Kirkkotien toisella puolella olevassa pitäjän lainamakasiinissa. Museon erikoisuuksiin kuuluvat taiteilija E. Lindströmin 1837 maalaamat värikkäät pyhimyskuvat, jotka aiemmin koristivat kirkon sisätiloja.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Akaatti, pallograniitti, maasälpä, kimberliitti, timantti… Eräjärven kivimuseossa on laaja ja mielenkiintoinen valikoima kotimaisia ja ulkomaisia kivilajeja, jalo- ja korukiviä sekä harvinaisia mineraaleja. Eräjärvi-Seuran ylläpitämä erikoismuseo toimii Eräjärven puukirkon pihapiirissä 1864 valmistuneessa lainaviljamakasiinissa.

Nykyisin Oriveden kuntaan kuuluvalla Eräjärvellä on pitkät perinteet kiviteollisuudessa ja kivenjalostuksessa. Fylliitin louhinta oli seudulla vilkkainta 1800- ja 1900 luvun vaihteessa, jolloin Suomen suuriruhtinaskunnasta vietiin kovasimia Venäjälle. Maasälvän louhinta aloitettiin 1930- luvulla posliiniteollisuuden raaka-aineeksi. Maasälpää vietiin moniin Euroopan maihin. Kivi työllistää Eräjärvellä edelleen. Museo tutustuttaa kävijän kivilajeihin, mineraaleihin ja alueen kiviteollisuuden historiaan. Lisäksi tarjolla on taiteeseen ja historiaan liittyviä vaihtuvia näyttelyitä.

Samalla käynnillä voi myös tutustua kauniiseen suomalaiseen puukirkkoarkkitehtuuriin. Eräjärven 1821 valmistunut kirkko on kuuluisan kirkonrakentaja Matti Åkergrenin käsialaa. Kirkossa on myös mielenkiintoinen kirkkomuseo. Hän oli kotoisin Eräjärveltä. Kirkkopihaa koristaa Aimo Tukiaisen Kirkonkukot-veistos.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Nokia tunnetaan tehdaspaikkakuntana, mutta sen juuret ovat maataloudessa. Molemmat maailmat kohtaavat nokialaisissa museoissa. Nokian museoihin kuuluvat kotiseututalo Hinttalan pihapiiri museopirtteineen ja kahviloineen sekä työläiskodit Viikinharjun kupeessa, Hinttalasta katsoen Nokian valtatien vastakkaisella puolella. Hinttalan museotiloihin on liikuntaesteisille esteetön sisäänpääsy, mutta  Työläiskotimuseolle ei pääse esteettömästi kuin pihapiiriin.

Hinttalan pihapiiriin kuuluvat pirtti (1839) ja pytinki (1852) sekä luhtiaitta, liiteri ja vaunuvaja. Alkuperäisellä paikallaan sijaitsevan pihapiirin vanhin asuinrakennus on samanikäinen kuin harjun laella kohoava kirkko ja sen takana oleva pappila. Lisäksi museoalueelle on siirretty sauna, aittarivi ja vilja-aitta. Historiansa aikana Hinttalan päärakennus on toiminut kuntakokousten pitopaikkana ja kouluna. Nykyään Hinttalan kotiseututalo on kaikenikäisten kesäinen kohtaamispaikka, jossa voi osallistua viikoittaiseen toimintaan ja erilaisiin tapahtumiin. Pihapiirin aittarakennuksissa on koko kesän vaihtuvia näyttelyitä.

Nokian valtatien toisella puolella, työläisten mökeissä pääset astumaan Nokian varhaisen tehdasyhteisön työväen elämänpiiriin. Työläiskotimuseon rakennukset ovat alueelle siirrettyjä tyypillisiä työväestön asuinrakennuksia, jotka on sisustettu ajan henkeen sopivasti. “Kahvimyllyssä”, kumitehtaan henkilöstön paritalossa on esillä pula-ajan kotiesineistöä. Sirenin pirtissä, joka on rakennuksista vanhin, voi tutustua esimerkiksi paperikoneen huovasta valmistettuihin vaatteisiin.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Komealle harjulle vuonna 1837 valmistunut keltaiseksi rapattu tiilikirkko edustaa uusklassillista tyyliä. C.L. Engelin suunnitteleman kirkkorakennuksen esikuvana on ollut Rooman Pantheon-temppeli täysympyrämuotoineen ja koko kirkon kattavine kattokupoleineen. Nokian kirkko toimii kesäisin tiekirkkona.

Nokian kirkon alakerrassa sijaitseva kirkkomuseo esittelee laajan seurakunnan esineistöä. Nokian kirkko on toiminut aikanaan Pirkkalan seurakunnan emäkirkkona, joten museossa on Nokian viidestä kirkosta kerätyn esineistön lisäksi myös Harjun ja Pirkkalan vanhojen kirkkojen esineitä. Näyttelytila jakaantuu viiteen sektoriin, joista kukin käsittelee omaa erityisaluettaan seurakunnan toiminnassa: kastetta, ehtoollista, jumalanpalvelusta, kurinpitoa ja kasvatusta. Tunnelmallisessa näyttelytilassa kohtaavat seurakunnan arki ja juhla, syntymä ja kuolema, tekstiilien ja alttariesineistön loisto sekä hautavälineistön nöyryys.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kotiseutumuseossa kohtaat entisaikain Vilppulan. Vilppulan museo toimii kolmessa eri rakennuksessa. Kunnantalonakin toimineen Pukkilan tilan pihapiirissä, osoitteessa Vuorikatu 1, ovat kivinavettaan koottu Vilppulan historiaa esittelevä näyttely sekä tilan päärakennuksessa sijaitseva Koulumuseo. Vilppulan keskustassa uudella kunnantalolla, osoitteessa Keskuskatu 2, on Vilppulan perinnehuone.

Museo esittelee maatalouskulttuurin lisäksi mm. vilppulalaista käsityötaitoa, liikennettä ja urheilusaavutuksia. Koulumuseossa museovieraat voivat istahtaa pulpettiin vanhan ajan luokkamiljöössä. Kivinavettaan ja perinnehuoneeseen on esteetön sisäänpääsy (perinnehuoneeseen pääsee hissillä). Koulumuseon tiloissa on portaita.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Gustaf-museo pitää majaansa Mäntän keskustassa, Serlachius-yhtiöiden entisessä pääkonttorissa Valkoisessa talossa. Meillä saa koskea! Gustaf on aktivoiva, elämyksellinen museo. Näyttelyiden keskipisteessä ovat esineiden sijaan ihmisten kertomat tarinat, lavastetut ympäristöt ja vuorovaikutteisuus. Perusnäyttelyssä sukelletaan paperipitäjän historiaan ja työläisten ja patruunoiden elämänmenoon, ja kosketellaan myös Suomen historian suuria tapahtumia.

Museon kaikki näyttelytilat ovat esteettömiä. Henkilökunta on koulutettu palvelemaan ja avustamaan erityisryhmiä, ja museossa on lainattavissa erilaisia apuvälineitä, kuten pyörätuoleja. Muistathan, että samalla pääsylipulla pääsee tutustumaan myös Joenniemen kartanossa sijaitsevaan taidemuseo Göstaan. Taidekeskus Honkahovin ja Mäntän kuvataideviikkojen näyttelyt kuuluvat ehdottomasti visiittisi ohjelmaan taidekaupungissa!

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kuvat © Gösta Serlachiuksen taidesäätiö

Gösta Serlachiuksen upea taidekokoelma täyttää Joenniemen kartanomiljöön, joka on jo itsessään nähtävyys. Kokoelma on Pohjoismaiden merkittävimpiä, ja sen arvokkain osa muodostuu Suomen taiteen kultakauden taitureiden, kuten Edelfeltin, Gallen-Kallelan, Simbergin, Enckellin ja Schjerfbeckin, sekä vanhan eurooppalaisen maalaustaiteen töistä. Gösta-museolla on nähtävänä vaihtuvia teema- ja kokoelmanäyttelyitä. Joenniemen kartano on valmistunut vuonna 1935 vuorineuvos Gösta Serlachiuksen ja hänen puolisonsa Ruth Serlachiuksen kodiksi.

Göstan pihapiirissä sijaitsee kahvila-ravintola Autereen tupa. Se tarjoaa maittavia lounaita ja on avoinna samoin kuin museo.  Tunnelmallisessa hirsituvassa järjestyvät tilauksesta juhlat ja kokoukset. Sisäänkäynti Göstaan järjestyy pyörätuolilla liikkuville erillisen luiskan avulla. Lisäksi museon henkilökunta on koulutettu palvelemaan ja avustamaan erityisryhmiä. Museossa on lainattavissa pyörätuoleja, rollaattoreita, lastenrattaita, taittotuoleja ym. apuvälineitä.

Huomaathan, että samalla pääsylipulla pääset käymään myös Mäntän keskustassa sijaitsevaan elämykselliseen Serlachius-museo Gustafiin. Kesäkaudella taidekeskus Honkahovin ja Mäntän kuvataideviikkojen näyttelyt kannattaa ehdottomasti poimia ohjelmaan taidekaupungissa!

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kuvat © Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Teokset ovat Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelman helmiä, mutta näyttelyiden teemoista riippuen ne eivät välttämättä ole aina esillä.

Rajantakainen vanha suomalainen Karjala elää Lempäälässä! Sakkolan toisen maailmansodan jälkeen neuvostoliitolle luovutetun alueen asukkaat sijoitettiin laajalle alueelle Tampereen ympäristöön. Lukumääräisesti eniten siirtokarjalaisia asettui asumaan Punkalaitumelle, Lempälään ja Vesilahteen. Nyt Sakkolan kunnan kulttuurihistoria esittäytyy Lempäälässä omassa museossaan kuvin ja evakkomatkalle mukaan otetuin esinein. Nähtävillä on myös Sakkolan kirkon pienoismalli.

Sakkola-museo sijaitsee Kuokkalan museoraitin yhteydessä ja sen toiminnasta vastaa Sakkola-säätiö. Alueella on ravintola Villa Hakkari, joka toimii vanhassa kartanorakennuksessa vehreän arboretumin ympäröimänä. Alueella on myös kesäteatteriesityksiä.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kylänraitti kauppoineen ja käsityöläisineen. Kuokkalan museo on kotiseutumuseo, jonka ehyessä, lähes alkuperäisenä säilyneessä pihapiirissä on useita pieniä erikoismuseoita: kauppamuseo, parturimuseo, suutarinverstas, sepän paja ajokaluosastoineen, sotaveteraanien perinnekammari sekä Puskeman Kustaan tölli. Merkittävin museoista on Kauppamuseo. Se on yksi Lempäälän vanhimmista kauppapuodeista, jonka rakensi vienankarjalainen Kuisma Kuismin 1900-luvun alussa. Sen jälkeen siinä piti kauppaa Aleksanteri Eskola vuosina 1913-1974, aina 90-vuotiaaksi asti.

Useissa vanhoissa rakennuksissa sijaitsevassa museossa on paljon portaita ja korkeita kynnyksiä, mistä johtuen museo ei sovellu liikuntaesteisille. Kävijää saattaa kiinnostaa, että paikallinen Lempäälä-Seura on julkaissut useita kirjoja, joista museoraittiin liittyvät Myllyjen ja museoiden Kuokkala sekä lastenkirjat Mandin ja Aaronin seikkailut museoraitilla: Kauppa ja Mandin ja Aaronin seikkailut museoraitilla: Paja.

Museoraitin välittömässä läheisyydessä ovat siirtokarjalaisuudesta ja siirtokarjalaisista kertova Sakkola-museo sekä ravintola Villa Hakkari. Ravintola toimii vanhassa kartanorakennuksessa, jota ympäröi hyvin hoidettu kartanonpuisto-arboretum. Alueella on myös kesäteatteriesityksiä.

Museon 10 helmeä

Kuvat © Kuokkalan museoraitti, 2010.

[Show as slideshow]

Joka käynnillä jotakin uutta tarjoava koko perheen suosikkikohde. Vehoniemen automuseo esittelee jatkuvasti vaihtuvissa näyttelyissään henkilöautojen ja moottoripyörien suomalaista ajoneuvohistoriaa. Esillä on myös pienesineistöä, sepänpaja ja pienoismalleja. Museokaupasta löydät mukaasi monenlaisia matkamuistoja. Viihtyisässä kahvilassa tai ulkoterassilla voit nauttia vaikkapa kupin kahvia ja palan kuuluisaa valkosuklaakakkua.

Museo sijaitsee Vehoniemenharjun korkeimmalla kohdalla. Maisemat ja oivallinen sijainti kulkuväylien varrella ovat houkutelleet matkailijoita jo yli sadan vuoden ajan. Harjuluontoon voit tutustua museota ympäröivällä metsähallituksen hoitamalla luonnonsuojelualueella, jossa on merkityt polut ja opastaulut.  Parhaiten harjumaisemaa koko komeudessaan voit ihailla museon vieressä kohoavassa näkötornista.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kun tiet ja kaikki mikä niillä liikkuu kiinnostavat, on Mobilia oikea käyntikohde. Mobilia on tieliikenteen alan valtakunnallinen erikoismuseo. Mobilian tehtävä on suomalaisen tieliikenteen historiatiedon tallentaminen, tutkiminen ja esittäminen. Näyttelyt esittelevät liikennettä ja ajoneuvoja sekä niihin liittyvää kulttuuria monipuolisesti ja elävästi. Museon piha-alueella on liikennepuisto lapsille, ja alueella järjestetään paljon tapahtumia. Mobilia kuuluu mm. liikenne- ja viestintämuseoiden Trafiikki-museoketjuun.

Mobiliaan pääset autolla ja veneellä. Alueelta löytyy paljon virikkeitä koko perheelle: leikkipaikka sekä ulkona että sisällä, uimaranta, luontopolku näköalapaikkoineen sekä venesatama. Lisäksi alueella toimii kesäteatteri. Mobiliasta voit myös vuokrata nostalgisen auton käyttöösi!

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Harjujen ja järvien Kangasalla kohtaat merkkihenkilöitä kuningattaresta alkaen. Kangasalan kotiseutumuseo sijaitsee Kangasalan kulttuurimaisemassa, kirkkoa vastapäätä Tapulinmäellä, 1830-luvulla rakennetussa pitäjän viljamakasiinissa. Kangasalan kotiseutumuseossa esitellään perinteisen talonpoikaisesineistön lisäksi kirjialija Jalmari Finnelle kuulunutta esineistöä. Museon erikoisuutena ovat historialliset nukkeryhmät, joissa esiintyy muun muassa kuninkaallinen Kaarina Maununtytär. Museossa on myös Kangasala-aiheisia vaihtuvia näyttelyitä.

Museon ensimmäisessä kerroksessa liikkuminen on suhteellisen vaivatonta, mutta toiseen ja kolmanteen kerrokseen kulku on järjestetty ainoastaan kapeaa portaikkoa pitkin. Museolla on pieni myyntipiste.

Museon välittömässä läheisyydessä sijaitsee 1760-luvulla rakennettu Kangasalan kirkko. Kaunis kirkko on tunnettu myös sen seinässä olevasta ”verikivestä”. Muutaman kilometrin päässä Kangasalan kotiseutumuseosta sijaitsee Kangasalan Lepokoti, jossa on kesäaikaan kädentaitajien käsityömyymälä.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

]]> http://www.museokompassi.fi/kangasala/kangasalan-kotiseutumuseo/feed/ 1 http://www.museokompassi.fi/kangasala/kangasalan-karjalainen-kulttuurikeskus/ http://www.museokompassi.fi/kangasala/kangasalan-karjalainen-kulttuurikeskus/#comments Mon, 11 Oct 2010 09:18:40 +0000 miahinne 041 5060 523
kauko.aikas(at)elisanet.fi Liuksialankuja 33
36200 Kangasala Kesä-syyskuussa su 13-16
Muulloin sopimuksesta, puh. 045 2533 883 3 € Sisältyy pääsylipun hintaan true true true true http://www.karjalanliitto.fi/kangasalankarjalaseura http://www.museokompassi.fi/?p=418 Lue loppuun →]]>

Karjalaisperinnettä luonnonkauniin ”Kesäpäivän Pitäjän” vehreässä ympäristössä. Karjalainen kulttuurikeskus Äijälä on maanlaajuisesti merkittävä karjalaisen ja erityisesti siirtokarjalaisen kulttuurin esittelypaikka, jonka kokoelmat on koottu siirtoväen lahjoituksina. Kulttuurihistorialisessa museossa on esillä mm. perinne-esineitä, käsitöitä, valokuvia, maalaustaidetta, 1000 niteen kirjasto ja historiallisia dokumentteja. Perusnäyttelyn ohella järjestetään vuosittain teemanäyttelyitä.

Näyttelytilat sijaitsevat Äijälän kartanotyyppisen päärakennuksen vintillä ja pihan aitoissa. Äijälästä voit myös ostaa karjalaisia tuotteita: kirjoja, adresseja, kortteja, CD-Levyjä ym. Tilaa voi myös vuokrata erilaisten juhlien pitopaikaksi. Muutaman kilometrin päässä Äijälästä on suosittu matkailukohde Marjamäen pajutila.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Pysähdy matkallasi hevoskauden kievarimiljööseen. Kallenaution kestikievari sijaitsee nykyisen kantatie 66:n varrella, 65 km:n päässä Tampereelta.  Suomen ainoa kievarimuseo käsittää n. 250 vuotta vanhan kievarirakennuksen lisäksi väentuvan, ratasvajan vanhoine ajopeleineen sekä museoaittoja. Pihapiirissä on kesäisin myös kotieläimiä. Kievarirakennuksessa on iso pirtti tulisijoineen sekä kaksi kievarin majoitushuonetta, jotka on nimetty Kallenautiota tuotannossaan kuvanneiden kirjailijoiden Topeliuksen ja Asunnan mukaan.

Kesäisin seinillä vaihtuvat taidenäyttelyt ja kahvila tarjoaa virkistystä matkailijoille. Näyttelyistä ja museon runsaista kesätapahtumista saa tarkempia tietoja museon omilta nettisivuilta. Tuliaispulmat ratkeavat Kallenaution käsityöläistuvassa.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Ikaalisten kotiseutumuseo sijaitsee 1800-luvun alussa rakennetussa vanhassa viljamakasiinissa aivan Ikaalisten keskustassa, kirkon ja torialueen vieressä. Museoon on kerätty talonpoikaiskulttuuriin, entisen Ikaalisten kauppalan käsityöläisperinteeseen ja säätyläistön elämään liittyvää esineistöä. Museon saavutettavuutta on viimeaikoina kehitetty erityisesti kotisivujen avulla,  jonne on koottu valokuvanäyttelyitä museon kiinnostavimmista esineistä.

Museolla on myynnissä Ikaalisiin liittyvää kirjallisuutta. Lyhyen kävelymatkan päässä museolta on kulttuuritoimen ylläpitämä, kestikievarina, käräjätalona, kuntakokousten pitopaikkana sekä juhlahuoneistona toiminut Rahkola.

Luonnonkuvauksen mestarin kirjallisen uran lähtöpiste. Töllinmäki on Nobel-kirjailija F.E. Sillanpään nuoruudenkoti Hämeenkyrön Heinijärven kylässä.  Nykyisen kotimuseon kamarissa Sillanpään kirjoitti esikoisensa, ympäröivästä maisemasta ja tapahtumista virikkeensä saaneen teoksen Elämä ja aurinko (1916). Töllinmäestä huolehtii F.E.Sillanpään Seura. Töllinmäen lisäksi kannattaa tutustua myös Sillanpään lapsuudenkotiin, Kierikkalan kylässä sijaitsevaan Myllykoluun.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Koe Sillanpään kuvaamat viljavat maisemat. Myllykolu on Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpään vaatimaton syntymäkoti. Myllykolun pieni mäkitupa ja aitta ovat Myllyojaan viettävän mäen laella, ojan varressa on lisäksi sauna.  Kotimuseo kuvaa mäkitupalaisperheen elinoloja 1800-luvun loppupuolella. Samalla kertaa kannattaa tutustua myös Heinijärven kylässä sijaitsevaan Sillanpään nuoruudenkotiin Töllinmäkeen.

Museon naapurina on Myllykoulun kesäteatterialue, jossa teatteriesitysten aikana toimii myös kahvila. Museo on avoinna näytelmien väliajalla. Kilometrin päässä museolta on juhannuksesta heinäkuun loppuun avoinna oleva Hämeenkyrön Maisemakahvila, jossa voi nauttia myös useista pienistä näyttelyistä.

Kirkko, tehdas, koulu, suutari, nahkuri, apteekki… Hämeenkyrön kirkkoa vastapäätä oleva Hämeenkyrön kotiseutumuseo on entinen kruunun viljamakasiini.  Vuonna 1820 valmistuneessa rakennuksessa toimivan museon perusnäyttely koostuu pienistä, entisaikaista hämeenkyröläistä elämisen tapaa kuvaavista kokonaisuuksista. Interiöörejä, maatyökaluja ja valokuvia vanhasta Hämeenkyröstä. Museossa on myös kirkon vanhaa esineistöä. Muistoksi viljamakasiinin ajoista rakennuksen toiseen kerrokseen on jätetty yksi jyvälaari.

Museo toimii kahdessa kerroksessa, eikä rakennuksessa ole hissiä. Museokäynnillä kannattaa poiketa myös Hämeenkyrön kirkossa. 1700-luvun lopulla valmistunut kirkko toimii kesäisin tiekirkkona. Noin 500 metrin päässä museosta, Pappilanjoen varrella, on Hämeenkyrön kirkonkylän vanhassa koulussa toimiva Frantsilan Kehäkukan kahvila ja kasvisravintola.  Kehäkukassa ja sen pihapiirissä on myös Puotihuone, josta voi ostaa mm. käsitöitä, kynttilöitä ja jauhoja.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

]]> http://www.museokompassi.fi/hameenkyro/hameenkyron-kotiseutumuseo/feed/ 1 http://www.museokompassi.fi/palkane/palkaneen-kirkkomuseo/ http://www.museokompassi.fi/palkane/palkaneen-kirkkomuseo/#comments Fri, 08 Oct 2010 16:09:43 +0000 miahinne 040 7120 560
pälkäne.srk(at)evl.fi Onkkaalantie 81
36600 Pälkäne Tilauksesta ympäri vuoden Ei pääsymaksua Tilauksesta true
Warning: Invalid argument supplied for foreach() in /home/vapriikk/public_html/museokompassi.fi/wp-includes/feed-rss2.php on line 166
http://www.museokompassi.fi/?p=374 Lue loppuun →]]>

Museo sijaitsee Pälkäneen kirkon lehterillä. Punatiilinen 1839 valmistunut ristikirkko on arkkitehti C.L. Engelin piirtämä. Alttaritaulu esittää Jeesusta Getsemanessa ja sen on maalannut vuonna 1841 tukholmalainen professori P.E. Limnell. Kirkkomuseoon on taltioitu seurakunnan vanhaa esineistöä sekä nykyisestä kirkosta että seurakunnan entisestä kirkosta, joka nykyisin tunnetaan Pyhän Mikaelin rauniokirkkona. Vain kilometrin päässä sijaitsevaan vaikuttavaan rauniokirkkoon voi vapaasti käydä tutustumassa.

Kirkkomuseon esineistö tutustuttaa kirkolliseen elämään ja toimituksiin sekä kertoo kirkon tärkeästä asemasta yhteiskunnassamme. Vanhimmat esineet ovat 1600-luvulta. Erikoisuuksia edustavat paikkakunnan aatelisten puiset vaakunat. Kirkko on avoinna kesä-elokuussa klo 11 – 16. Samalla reissulla voi käydä kahvilla kahvila Keltaisessa talossa tai poiketa ihmettelemässä elämää Syrjysen Strutsitilalla.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kuvat © Pirkanmaan maakuntamuseo, Miia Hinnerichsen 2010.

Vanhoja diesel- ja höyryvetureita sekä ratatyökoneita omissa “pilttuissaan” Toijalan aseman 1870-luvulla rakennnetussa veturitallissa. Osta lippu vanhasta matkustajavaunusta ja astu mahtavien veturien maailmaan. Rautatiet esiintyvät museossa myös valokuvissa, postikorteissa, kirjallisuudessa sekä museokaupan valikoimissa. Museon perusnäyttely kertoo Turku – Toijala -radan historiasta.

Veturimuseo on erikoismuseo, jossa asiantuntevien harrastajien kunnostamat veturit pääsevät oikeuksiinsa. Museon lähellä Ryödintiellä on mahdollisuus tutustua kulttuuritalo Laaksolan vaihtuvaan näyttelytarjontaan. Teeman mukaisesti museoon on erinomaiset junayhteydet. Autolla liikkuvien kannattaa jarruttaa myös Helsinki-Tampere -moottoritien Toijalan liittymässä, jossa ABC-liikenneaseman pihassa on nähtävillä Lokomon valmistama höyryveturi Tr1 1088 eli ”Risto”.

Vesilahden Kotiseutumuseon päärakennus on Laukon kartanon entinen torppa Svartmark, joka alkujaan sijaitsi Vesilahden ja Tottijärven rajalla. Laukossa oli aikanaan yli 150 torppaa.  Nykyiselle paikalleen Vesilahden Narvaan, Vilkinarolle, Ylä-Narvantien varteen museo siirrettiin 1980-luvun alussa. Sittemmin museoalueelle on siirretty useita muitakin rakennuksia. Vesilahden kotiseutumuseon rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, koska ne ovat melko suppealta alueelta ja edustavat paikallisia perinteitä. Museon omistaa Vesilahden Museoyhdistys ry.

Kotiseutumuseon pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi kaksi aittaa, lato, keittokota, savusauna, mäkitupa, nahkurin verstas, riihi hevoskiertoineen, kirkkovenevaja ja tervahauta tervakoppeineen. Museo kuvaa elävästi torppareiden ja pienten maalaistalojen elämää 1800-luvulla. Runsas esineistö on saatu pääosin lahjoituksina Vesilahtelaisista taloista.

Museolla järjestetään vuosittain elokuun toisena lauantaina perinnepäivä työnäytöksineen, perinneleikkeineen ja torimyynteineen. Päivään kuuluvat myös lavatanssit viereisellä Narvan Iskelmälavalla. Vuodesta 1965 lähtien museo on järjestänyt yhdessä “Tähti” nuorisoseuran kanssa Narvan markkinat Vilkinarolla. Museon tunnelmalliseen torppamiljööseen voi tutustua myös aukioloaikojen ulkopuolella kiertelemällä alueella opaskylttien avulla.

Lähikohteista mainittakoon Narvassa talkootyönä kunnostetut I maailmansodan aikaiset juoksuhaudat ja korsu Hurskasvuorella. Alueelle on vapaa pääsy ja piknik-mahdollisuus.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Virtain perinnekylän yhteydessä oleva Herraskosken sulkukanava kuuluu maamme kauneimpiin. Kanavan pituus on 825 metriä ja se valmistui vuonna 1907. Kanavanvartijalle rakennettiin näyttävä asuintalo. Komeiden pihtakuusirivistöjen reunustama kanava ja sen ympäristö rakennuksineen edustavat vuosisadan vaihteen kansallisromanttista tyyliä. Alue on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.

Sulun yläkanavalle on rakennettu kanavamuseo vanhan ulkorakennuksen piirustusten mukaan. Museon toiminnasta vastaa Liikennevirasto. Kanavamuseo on erikoismuseo, jonka näyttely esittelee Hämeen kanavien, muun muassa Muroleen, Kravin, Lempäälän ja Vääksyn, vaiheita sekä vesiliikenteen historiaa Kokemäenjoen vesistössä ja Päijänteellä. Museon yläkerrassa on Herraskosken kanavasta kertova näyttely. Liikuntaesteisten on hyvä huomioida, että museossa on kaksi kerrosta, eikä hissiä.

Kanavamuseon välittömässä läheisyydessä on Virtain perinnekylä, Nuorisokeskus Marttinen sekä vierasvenelaituri, joiden palvelut ovat museovieraiden käytettävissä.

Museon helmet

[Show as slideshow]

Pirkanmaan pohjoisin kylä Killinkoski sijaitsee Virtain ja Ähtärin puolessa välissä kantatie 68:n varrella. Kylän keskustaa hallitsee P.G. Holmin vanha nauhatehdas. Nauhatehtaan vanhimman rakennuksen on suunnitellut kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck vuonna 1908. Hienosti säilynyt tehdasmiljöö on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Killinkosken kyläyhdistys on kehittänyt vanhan nauhatehtaan tiloista mielenkiintoisen ja monipuolisen erikoismuseon, joka kertoo elävästi maaseudun keskellä sijaitsevan teollisuustaajaman historiasta. Wanhasta tehdasmiljööstä löytyy Nauhateollisuusmuseo, Suomen kameramuseo ”Kamera taivas” sekä entisajan koulunkäyntiä, VPK:n, valokuvaamon ja parturi-kampamon toimintaa ja nostalgisia leluja esittelevät näyttelyt. Pysyvästi esillä on lisäksi taiteilija Marjaliisa Pitkärannan näyttely.

Museonäyttelyiden lisäksi Killinkosken Wanhassa tehtaassa on myös Nauhala Oy:n tehdasmyymälä, jossa on maan laajin nauhatuotevalikoima, laajat vaihtuvien näyttelyiden tilat, kehystämö, kirpputoreja ja viihtyisä museokahvila. Liikuntaesteisen on hyvä huomioida, että tehdasrakennuksessa on runsaasti portaita, mutta parkkipaikalle, kahvilaan ja taidegalleriaan on esteetön pääsy.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

]]> http://www.museokompassi.fi/virrat/killinkosken-wanha-tehdasmiljoo/feed/ 1 http://www.museokompassi.fi/virrat/virtain-perinnekylan-museot/ http://www.museokompassi.fi/virrat/virtain-perinnekylan-museot/#comments Thu, 07 Oct 2010 10:09:17 +0000 miahinne 03 485 1921; 044 715 1961
perinnekyla(at)virrat.fi
info(at)marttinen.fi Herrasentie 16
34800 Virrat Juhannuksesta elokuun alkuun ti-su 11-17
Tilauksesta ryhmille ympäri vuoden Kesäaikana aikuiset 3 €
Lapset (0-18-vuotta) ilmaiseksi Sisältyy aukioloaikana pääsylipun hintaan
Opastus ja ohjelmat tilauksesta ryhmille alk. 70 €/ ryhmä true true true true true true http://www.marttinen.fi/marttinen2010/artikkeli/45/ http://www.museokompassi.fi/?p=244 Lue loppuun →]]>

Virtain Perinnekylä on laaja maatalous- ja metsätyöperinnettä esittelevä kulttuurihistoriallinen museokokonaisuus. Siihen kuuluvat Rajalahden talomuseo ja Halin metsäkämppämuseo sekä useita paikallishistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, kuten hollitalli, pitäjänmakasiini ja tuulimylly. Perinnekylä sijaitsee tien 23 varrella, noin neljä kilometriä Virtain keskustasta Porin suuntaan.

Rajalahden talomuseon esineistö kertoo kotiseutumuseon tapaan virtolaisen maalaistalon elämästä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa; vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta. Lisäksi Perinnekylän alueella on Suomen 1900-luvun sotahistoriasta kertova Sotaveteraanien museohuone ja I maailmansodan aikainen kenttälinnoitusalue.

Vuosina 1948-67 käytössä olleella Halin metsäkämpällä voi tutustua metsätyömiesten arkeen ja työhön aikana, jolloin koneet kuten moottorisahat alkoivat jo muuttaa työn luonnetta. Kämppäyhdyskuntaan kuuluu 25 miehen kämppä ja emännän puoli sekä teräväpää eli pomon asunto, sauna ja talli.

Perinnekylän alueella on kahvila-ravintola, kioski, käsityömyymälä, useita pieniä putiikkeja, vaihtuvia näyttelyitä, kotieläinpiha, leikkipaikka, ratsastustalli, vierasvenelaituri, luontopolku ja lintutorni. Perinnekylän toiminnasta vastaa Nuorisokeskus Marttinen. Perinnekylän alueella on Hämeen kanavia ja erityisesti Herraskosken kanavaa esittelevä kanavamuseo.

Liikuntaesteisten on hyvä huomioida, että ainoastaan osaan Perinnekylän kohteista on esteetön sisäänpääsy: Rajalahden talomuseo (ei moottoroidulla pyörätuolilla), Halin metsäkämpän miesten puoli ja  Sotaveteraanien museohuone.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Kotiperinnettä ja vanhaa esineistöä aidossa ympäristössä. Kinnarin kotimuseon pihapiiri ja päärakennuksen sisustetut huoneet esittelevät hämäläisen maalaistalon arkeen liittyviä työkaluja, astioita ja muita tarvekaluja, jotka kertovat entisajan omavaraisesta elämäntavasta. Nähtävillä on suksikokoelma, neljänkymmenen puulapion kokoelma ja paljon, paljon muuta. Talonpoikaistilaan kuuluu seitsemän museorakenusta, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta. Liikuntaesteisen on hyvä huomioida, että vanhoissa rakennuksissa on portaita ja kynnyksiä.

Museo sijaitsee Kylmäkoskella, 7 km:n päässä 9-tieltä. Toijalan keskustasta museolle on matkaa 7 km. Museon lähistöllä sijaitsee taideateljee Kaukola.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Velaatan maitolaiturimuseo, pohjoisessa Hämeessä, seisoo Kukonharjan vuoren eteläisellä rinteellä liki Jutilan kylää. Sen läheisin ympäristö on pelto ja Tampere-Ruovesi -tie, mutta alempana alkaa kalaisa Velaatta-järvi. Syksyisin museon ympärillä aaltoilee teräinen vilja. Museon oivallisen toiminnan johdosta maaseudun ja kaupungin asujaimiston henkinen lähentäminen on saanut kesäksi 2011 kauniin kukinnon: hehkeän pikaratikan.

Tilainstallaation tekijät Jyrki Nisonen, Timo Aaltonen ja Jorma Virtanen pitäen enemmän huolta jälkeentulevain, matkalaisten ja turistien edusta kuin omasta parhaastansa, rakensivat museon tilateokseen kymmenen helmeä. Seuraavilla kymmenellä kuvalla käymme nyt kertoilemaan näyttelystä nimeltä ”Raitiovaunu on Welaatan ässä.”

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Koivistontiellä, vastapäätä Viialan vanhainkotia, sijaitsee Viialan museo, joka on paikkakunnan teolliseen perinteeseen keskittyvä kotiseutumuseo.

Viialan tunnetaan viiloista, Montreal-jääkiekkomailoista, lasista ja nahasta. Viialan museossa on nähtävänä mm. Viialan viilatehtaan koneita ja laitteita, Nirha Oy:n sekä Viialan viilatehtaan valmistamia viiloja ja muita metallituotteita, jääkiekkomailoja sekä Wiialan WPK:n historiallisia palonsammutusesineitä hevosvetoisine palokärryineen. Kokoelmaan kuuluu myös maatalousesineitä ja -koneita sekä käsitöitä.

Museo sijaitsee entisen Viialan kunnan omistamassa navettarakennuksessa. Navetta on kuulunut viereiselle vanhainkodille, jossa juotiin pitkään omien lehmien lypsämää maitoa. Noin kuuden kilometrin päässä museolta sijaitsee eläintila “Lännen miehen ranssi”. Tilalla on nähtävissä kotoisia ja erikoisempiakin eläimiä, kuten poro, strutsi, biisoni, ankkoja ja kanoja. Avoinna sopimuksesta p. 0400 730 703. Osoite: Lempääläntie 246, 37930 Viiala.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]

Vapriikki on monipuolinen museokeskus Tampereen keskustassa, Tammerkosken rannalla. Se tarjoaa nähtävää ja koettavaa koko perheelle. Vuosittain ohjelmistossa on kymmenkunta näyttelyä, joiden teemat vaihtelevat historiasta tekniikkaan ja luonnontieteisiin. Vapriikista löytyvät myös Suomen Jääkiekkomuseo, Luonnontieteellinen museo, Kenkämuseo ja Haiharan museosäätiön kokoelmista koostuva nukke- ja pukumuseo. Vieraitamme palvelevat museoravintola Valssi ja Vapriikin museokauppa, josta löydät hyvän kirjallisuusvalikoiman, lahjat ja mukavat tuliaiset.

Vapriikki toimii Tampellan vanhassa konepajassa, jonka vanhimmat osat on rakennettu 1880-luvulla. Suuri sata metriä pitkä ja kuusitoista metriä korkea näyttelyhalli on peräisin 1910–20-luvuilta. Vapriikki avasi ovensa yleisölle ensi kertaa 1996 ja lopullisesti talo valmistui museokäyttöön vuonna 2000.

Museon 10 helmeä

[Show as slideshow]